Rávvagat koronadilis

Erenoamáš dilálašvuohta Covid-19 oktavuođas lea šaddagoahtán min dábálaš eallimin, ja mii fertet rehkenastit ahte eahpedábálaš dilli bistá ain guhká.

To personer går tur med avstand

Illustrasjon: Helsedirektoratet / Eva Rustad de Brisis

Ođastuvvome.

Sáhttá leat oalle váttis doallat gaskka eará olbmuide. Muhtimat sáhttet dovdat oktonasvuođa, ja earáid mielas ges lea gáibideaddji leat nu lahkalaga iežas lagamuččaiguin guhkes áiggi.

Rávvagat álbmogii

Doala gaskka

Buohkat galget doallat gaskka eambbo go dábálaččat. Dat mearkkaša ahte galgá leat mehtera gaska olbmuide geaiguin it muđui oro ovttas, ja geat eai rehkenastojuvvo lagas olmmožin. Geat «du lagamuččat» leat, mearridat don ieš, muhto dat eai berre leat nu máŋga olbmo, ja dat eai berre lotnahuvvat dávjá. Don sáhtát iežat lagamuččaiguin ovttastallat dábálaš ládje. Dat guoská maid earránan bearrašiid mánáide, muhto earáid go sin it berre buorástahttit, buorrestit it ge cummestit.

Priváhta oktavuođain eai berre eambbo go 20 olbmo čoahkkanit, ja sii geat eai leat guhtet guimmiideaset lagamuččat, berrejit doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka. Ámadajuid gaska lea deaŧaleamos. Jus leat sealggálaga, dahje maŋŋálaga ráidun, de lea njoammunvárra unnit. Gos bálddalaga čohkkáhit, berre gaska leat mehter oalggis oalgái.

Giehtabassan ja gossančorgatvuohta

Lea deaŧalaš ahte mii ain bassat gieđaid dávjá ja bures. Galggašit bassat gieđaid ovdal go manat olggos, dakkaviđe go boađát ruoktot ja ovdal go boradat. It galggaše guoskkahit iežat ámadaju.

Symptomat/dávdamearkkat

Jus dus leat infekšuvnna mearkkat vuoiŋŋahagain, de galggat váldit oktavuođa báikkálaš dearvvašvuođabálvalusain testeheami birra ja galggat ruovttus bissut dassážii go leat dearvvašnuvvan ja buot dávdamearkkat jávkan. Jus testehat iežat danne go leat dávdamearkkat, de lea deaŧalaš bissut ruovttus dassážii go oaččut vástádusa. Nu galggat dahkat vaikko dávdamearkkat livčče ge jávkan dan botta go vuorddát.

Jus teasta lea positiiva, de galggat mannat isolašuvdnii. Jus teasta lea negatiiva, de sáhtát mannat bargui/skuvlii go leat dearvvašnuvan (go dovddat iežat dearvvašin, ii ge leat feber), vaikko vel livčče ge ain soames vuoiŋŋahatinfekšuvnna mearkkat. Sii geaiguin orut ovttas, sáhttet ain mannat olggos, muhto fertejit čuovvut mielde iežaset dávdamearkkain. Dát guoská maiddái dearvvašvuođabargiide.

Loga dás eambbo testema, dávdamearkkaid ja das movt dávda dovdo.

Bargu ja mátkkošteapmi

Don sáhtát čuovvut almmolaš sáhtuid jus váruhat doallat gaskka eará mátkkošteddjiide. Báikkiin ja almmolaš sáhtuin gos sáhttá leat olu olmmoš, sáhttá ávžžuhuvvot atnit njálbmeskuohpu. Geahča dás ávžžuhusaid njálbmeskuohpu atnima birra.

Jus vejolaš, de bargga ruovttukantuvrras. Jus dus ii leat ruovttukantuvra, de berret doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka iežat bargoguimmiide. Bargosajis gustojit seamma rávvagat go muđui giehtabassama ja gossančorgatvuođa, gaskka doallama ja čoagganemiid birra go astoáiggis ge. Lea deaŧalaš bissut ruovttus de nai jus dus leat dušše gehppes vuoiŋŋahatdávdamearkkat. Jus barggus buohccát, de fertet mannat ruoktot jođáneamos lági mielde. Ale geavat almmolaš sáhtuid. Loga dás eambbo ruovttukantuvrra ja bargosajiid birra (helsedirektoratet.no).

Norgga siskkobealde sáhtát mátkkoštit go fal vánddardat dainna lágiin ahte it njoammut dávdda. Loga dás mátkerávvagiid.

Mánát ja nuorat

Lea ovdamunnin ahte mánát vuosttažettiin ovttastallet seamma mánáiguin geaiguin leat ovtta kohorttas (joavkkus) mánáidgárddis, skuvllas dahje organiserejuvvon astoáiggedoaimmas. Dáppe leat rávvagat váhnemiidda, mánáide ja nuoraide.

Riskajoavkkut

Jus gulat riskajovkui, de lea erenoamáš deaŧalaš ahte čuovut rávvagiid. Geahča dáppe rávvagiid riskavuloš olbmuide.

Rávvagat dasa movt buorebut birget koronadilálašvuođas

Beaivvit sáhttet leat lossadat sihke sidjiide geat fertejit bargat ruovttus, ja sidjiide geat leat permiterejuvvon barggus. Sáhtášii leat buohkaide buorre rumašlaččat aktiviseret iežaset, áimmahuššan dihte sihke psyhkalaš ja rumašlaš dearvvašvuođa.

Sosiála doarjja ja gulahallan earáiguin lea deaŧalaš

Gulahala fulkkiiguin ja ustibiiguin. Muitte ahte lea deaŧalaš muddet geaid anát iežas lagamus ovttastallanguoibmin, ja doallat gaskka earáide.

Geahččal leat gierdil sihke iežainat ja earáiguin

Eahpesihkkaris ja eahpedábálaš dilli mii dál lea, sáhttá leat hástalussan ovttaseallimii sihke bearrašiin ja guimmiin. Dohkket ahte dát áigodat sáhttá leat lossat sihke dutnje ja du lagamuččaide. Lea maid deaŧalaš dohkkehit ahte olbmot vuoruhit geaiguin sáhttet ovttastallat dahje ahte fertejit šluhttet fitnama dahje deaivvademiid buozanvuođa dihte. Geahččal muddet vuordámušaid.

Juoge beaivvi áigodagaid mielde, ja bija mihttomeriid beaivái. Muitte váldit bottuid ja oainne ilu das mainna lihkostuvat.

Daga juoidá mii ilosmahttá du - akto, ovttas ustibiin dahje bearrašiin

Loga dás movt sáhtát nannet psyhkalaš dearvvašvuođa ja eallinmovtta.

Vázzin ja eará olgodoaimmat

Daga olgodoaimmaid beaivválaš vierrun. Dáppe leat eambbo rávvagat dasa movt šaddat eambbo rumašlaččat aktiiva.

Doalat dábálaš boradanáiggiid, bora dearvvašlaš ja iešguđetlágan biepmuid

Dearvvašlaš ja máŋggalágan borramušaid borran doalaha olbmos movtta ja buori dearvvašvuođa, danne go dat dahká ahte immuna-suodjalus ja konsentrašuvdnanávccat doibmet buoremus lági mielde.

Loga eambbo dearvvašlaš ja iešguđetlágan borramušaid birra:

Ale jorgal jándora, ja várut ahte oađát bures ja doarvái

Gánnáha lihkkat sullii seamma áigái juohke beaivvi, maiddái vahkkoloahpaid. Geahččal leat goit 30 minuhta beaivečuovgga ovddas juohke beaivvi. Dáppe leat eambbo rávvagat buriid nahkáriid birra.

Ráddje alkoholajuhkama

Dáppe leat eambbo dieđut alkohola ja dearvvašvuođa birra.

Jurddašat go heaitit borgguheamis?

Dáppe sáhtát lohkat heaitit borgguheamis ja veahkki ja doarjja dasa.

Ane eará olbmuid doarjjan – ale bala bivdimis veahki

Go dilli šaddá lossat ja don dárbbašat soapmásiin ságastallat, dahje fuolastuvat muhtimiin geas ii oro leame buorre dilli, de gávdno veahkki. Dáppe leat telefovdnanummarat ja chatten-fálaldagat gos sáhtát veahki gávdnat.

Naba sex ja korona?

Dus sáhttá ain leat sex guimmiin geainna lávet, jus goappašagat leat dearvašat. Jus olmmoš lea buohcci ja lea nuorvu dahje vuoiŋŋahagain dávdamearkkat, de galgá doallat gaskka maiddái lagamuččaide, ja maiddái garvit sexa. 

Dál eai leat dieđut mat čájehit man muddui koronavirus njoammu sexa bokte. Koronavirus njoammu rišihemiid mielde ja sáhttá njoammut cummástallama bokte jus olbmos lea virus. Muđui sáhttá virus njoammut gieđaid mielde njuoskaoččiide njunis ja njálmmis. Danne lea deaŧalaš bassat gieđaid ovdal ja maŋŋel sexa, leažžá dál sexa akto dahje earáiguin.

  • Návddaš iežat ja iežat rupmaša. Don leat ieš iežat sihkkareamos sexaguoibmi – onaniija ii njoammut koronavirusa. Basa sexaduhkorasaid sihke ovdal ja maŋŋel.
  • Návddaš sexa iežat fásta guimmiin.
  • Dus ii galggaše leat eambbo go okta sexaguoibmi. Ale anáš summál guimmiiguin. Jus liikká lea sexa eanebuiguin, de doalat iežat dušše moaddásii. Várut cummástallamis ja oral-sexas ja geavat kondoma/ njoallunsuoji vai čolga ii guoskka. Allet juogat sexa-duhkorasaid. 
  • Jus dábálaččat gávnnat sexa-guimmiid online, appaid ja dakkáriid bokte, de ávžžuhit ahte dál it deaivvat singuin albma ilmmis. Video-dating, chatrom ja sexa neahta bokte sáhttet leat gelddolaš molssaeavttut. Muitte neahtta-jierpmálašvuođa!

Čuovo njoammuneastadeami rávvagiid

Vaikko leat juo hárjánan gullat, de dáid rávvagiid lea ain hui deaŧalaš muittuhit ja čuovvut korona dilis:

  • Basa gieđaid dávjá ja dárkilit
  • Doala gaskka
  • Biso ruovttus jus leat buohcci
  • Čuovo eiseválddiid ávžžuhusaid