Iskan, dávdamearkkat ja lagasoktavuođat

Mann som snyter seg

Illustrasjon: Helsedirektoratet/Eline Korsnes Sundal

Koronavirusa dávdamearkkat

Koronavirusa dávdamearkkat sáhttet leat feber, gosahat, lossat vuoigŋat, oaivebávččas, ahte lea šliettas, hedjonan haksin- dahje máistináicu ja ahte deahkit verket. Muhtin dilálašvuođain leat maiddá čottabávččas, golgi dahje dahppon njunni ja gastin maiddá dávdamearkkat.

Jus leat eahpesihkkar ahte leatgo dus koronavirusa dávdamearkkat, berret váldit iskosa.

Covid-19, nuorvvu, influeansa vai allergiija?

Sihke covid-19 ja influeansa lea vuoiŋŋahatvuolši, man virus lea dagahan. Korona dávdamearkkat sulastahttet sakka influeansa dávdamearkkaid ja sáhttá leat váttis earuhit mii lea mii. Váldonjuolggadussan dál lea ahte jus oaččut vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkaid, de berret váldit koronaiskosa.

Dát guoská maiddá dalle go dutnje šaddá dábálaš nuorvvu.

Allergiija dávdamearkkat, sáhttet muhtumin sulastahttit koronavirusa dávdamearkkaid sakka, nu mo dahppon dahje golgi njunni, gastin, čalmmit mat golget dahje sakŋidit, ja muhtimiin leat maiddá ástmáváttisvuođat. Muhto šaddogavjaallergiijain ii šatta čottabávččas, rumašbákčasat iige feber, nu mo koronavirusiin sáhttá šaddat.

Loga eanet šaddogavjaallergiija ja dávdamearkkaid birra.

FHI lea ráhkadan tabealla mas lea oppalašgeahčastat vuoiŋŋahatvuolšši ja allergiija dábálaš dávdamearkkain.

Maid dagan jus mus leat dávdamearkkat?

  • Jus leat buozas, oru ruovttus.
  • Buohkat geain leat korona dávdamearkkat berrejit váldit iskosa.
  • Jus leat buozas ja dárbbašat doavtterveahki, dahje dárbbašat individuálalaš dearvvašvuođarávvagiid, váldde oktavuođa fástadoaktáriin telefovnna bokte dahje elektronalaččat.
  • Jus dárbbašat fáhkkatlaš dearvvašvuođaveahki ja it fidne fástadoaktára ságaide, riŋge 116 117.
  • Jus lea heaggaváralaš dávda dahje vahát, riŋge 113.

Iskan

Gos sáhtán váldit iskosa?

Gielddain lea ovddasvástádus váldit iskosiid ja dat organiserejit iskamiid iešguđetge láhkai. Loga dan gieldda neahttasiiddus gos don leat mo iskamat leat organiserejuvvon doppe gos don leat. 

Dáppe gávnnat iežat gieldda neahttasiiddu. 

Gii berre dahje galgá váldit koronaiskosa?

Goas berret váldit iskosa?

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ávžžuha ahte buohkat geat balahit ahte leat njoammuduvvon covid-19:in besset váldit iskosa. Čuovvovaččat berrejit váldit iskosa:

  • Buohkat geain leat covid-19 dávdamearkkat, maiddái buohkat geain áiddo lea bohciidan vuoiŋŋahatvuolši.
  • Buohkat geat leat lagasoktavuohtan olbmui geas lea covid-19. Berre váldit iskosa sihke go erren álgá ja unnimusat čieža jándora maŋŋá maŋimuš lagasoktavuođa. 
  • Buohkat geat leat ožžon dieđáhusa Smittestopp-appas.
  • Eará joavkkut maid doavttir lea árvvoštallan galget iskojuvvot.
  • Buohkat geat ieža balahit ahte leat njoammuduvvon koronavirusiin.
  • Sii geat orrot seamma dálus go olmmoš guhte lea mátkkoštanerremis.

Berre maiddái váldit iskosa mánáin, dát dahkko ovttas váhnemiiguin/ovddasteddjiiguin. Mánát geain lea golgi njunni áidna dávdamearkan, geat muđui leat dearvasat geain eai leat eará áiddo bohciidan vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkat, eai dárbbaš leat ruovttus eaige iskojuvvot.

Go njoammu leavvá sakka ja ii leat oppalašgeahčastagas njoammumis, de ávžžuhuvvo maiddái váldit iskosiid eará olbmuiguin birrasis go sis geat leat definerejuvvon lagasoktavuohtan. Dát sáhttá ovdamearkka dihte guoskat earáide bargosajis dahje earáide luohkáceahkis go sii geat leat definerejuvvon lagasoktavuohtan. Dákkár iskamat sáhttet leat ávkkálaččat vai johtilit gávdná earáid geat leat njoammuduvvon ja fidnet gova das man viidát njoammu lea leavvan.

Go lea váilevaš kapasiteahta čađahit iskosiid de berre iskat joavkkuid vuoruhanlisttu mielde mas leat eavttut man Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea bidjan, geat dađistaga árvvoštallet ja ođasmahttet dáid.

Goas galggat váldit iskosa?

Leat dihto dilálašvuođat mat lága bokte geatnegahtet ahte galggat váldit koronavirusiskosa. Čuovvovaččat galget danne váldit iskosa:

  • Buohkat geat leat njoammunerremis ja geaidda šaddet covid-19 dávdamearkkat.
  • Buohkat geat bohtet Norgii ja leat leamaš rukses riikkas dahje guovllus maŋimuš 10 beaivvi. 
  • Buohkat geat leat mátkkoštanerremis ja šaddet covid-19 dávdamearkkat.
  • Buohkat geat leat mátkkoštanerremis ja geat eai leat errenhoteallas galget iskojuvvot čihččet beaivvi PCR-iskosiin.

Mánáid iskan

Mánát geain dušše leat geahppa vuoiŋŋahatvuolšši dávdamearkkat, sis sáhttá árvvoštallat dávdamearkkaid ja doallat sin ruovttus moadde beaivvi ovdal iskkus vejolaččat váldo. Go mánás lea feber ja gosahat, de berre váldot koronaiskkus sus. Jus dearvvasmuvvá johtilit de sáhttá mánná mannat ruovttoluotta mánáidgárdái/skuvlii, ii leat dárbu iskosiid.

Jus mánás lea golgi njunni áidna dávdamearkan, muhto muđui lea dearvvas, de ii dárbbaš leat ruovttus iige iskojuvvot. Geahča Álbmotdearvvašvuođainstituhta govduskovi mas oainnát goas mánná galgá leat ruovttus.

Dearvvašvuođabargiid iskan

Bargit dearvvašvuođabálvalusas geain lea lagas oktavuohta pasieanttaiguin ja leat leamaš fiskes guovlluin olggobealde Norgga maŋimuš 10 beaivvi, berrejit váldit iskosa ovdal bargagohtet. Sáhttá árvvoštallat báikkálaččat galgetgo bargit dearvvašvuođabálvalusas geain ii leat lagas oktavuohta pasieanttaiguin iskojuvvot.

Dearvvašvuođabargit geat johtet Ruoŧas ja Suomas riikii leat čuldojuvvon erremis jus sis váldo iskkus unnimusat juohke čihččet beaivvi. 

Iskan sáhttá oanidit errenáiggi

Olbmot geat leat erremis sáhttet oanidit errenáiggi jus koronaiskosis, mii lea váldon áramusat čieža jándora maŋŋá go sis leamaš oktavuohta njoammuduvvon olbmuin dahje maŋŋá go bohte Norgii, lea negatiiva boađus.

Ferte leat PCR-iskkus, ja don leat erremis dassážii go oaččut negatiiva iskkusvástádusa.

Jeavddálaš iskan ja joavkoiskan

Guovlluin gos njoammu leavvá sakka sáhttá leat guovdil jeavddálaččat váldit iskosiid definerejuvvon joavkkuin, beroškeahttá dávdamearkkain ja leago leamaš dilálašvuođas gos lea njoammu. Ovdamearkka dihte skuvllain, bargosajiin, universitehtain/allaskuvllain.

Dalle sáhttá geavahit molssaevttolaš iskanvugiid ja iskanávdnasiid, ovdamearkka dihte antigena johtilisiskosiid maid ieš galgá váldit, iskat čolgaiskosiid dahje ovttastahttit iskosiid (pooling).

Lea maiddái vejolaš iskat stuorra olmmošjoavkkuid álbmogis oanehis ja definerejuvvon áigemuttus. Ovdamearkka dihte jus iská olles regiovnna, gávpotoasi dahje ránnjážiid ovttaháválaš dáhpáhussan.  

Loga eanet jeavddálaš iskama ja joavkoiskama birra (FHI).

Go vuorddát iskkusvástádusa

Váldonjuolggadussan lea ahte galggat orrut ruovttus dan botta go vuorddát iskkusvástádusa, gitta oaččut negatiiva iskkusvástádusa. Ale mana bargui alege skuvlii. Ale váldde almmolaš fievrruid, alege mana almmolaš báikkiide. Doala buori gaskka earáide, maiddái sidjiide geat ásset seamma dálus go don.

Dan botta go vuorddát vástádusa iskosis de eai dárbbaš du lagamusat leat erremis, muhto sii ávžžuhuvvojit čuovvut mielde ožžotgo dávdamearkkaid.

Jus leat váldán iskosa go leat njoammunerremis ja dutnje leat šaddan dávdamearkkat, galggat isolašuvdnii dassážii go leat ožžon vástádusa iskosis.

Jus válddát iskosa vaikke vel ii balahuvvo ahte dus lea covid-19 (dat mearkkaša ahte dus eai leat dávdamearkkat, it leat lagasoktavuohtan geasage, itge leat leamaš rukses riikkas), de it dárbbaš orrut ruovttus dassážii go oaččut iskkusvástádusa. Dát sáhttá ovdamearkka dihte guoskat sidjiide geain gáibiduvvo ahte váldet iskosa ovdal besset mátkkoštit eará riikii dahje galledit ásahusaid. Almmolašvuohta ii mávsse dákkár iskosiid.

Iskkusvástádus

Jus dus lea vejolašvuohta logget sisa Helsenorge-siidduide, de oaččut iežat koronaiskosa vástádusa dáppe dakkaviđe go iskkus lea analyserejuvvon ja vástiduvvon (dábálaččat ovtta guovtti beaivvi siste maŋŋágo leat váldán iskosa).

Jus dus ii leat vejolašvuohta logget sisa Helsenorge-siidduide, de it oaččo iskkusvástádusa earágo jus lea positiiva iskkus. Muhtin laboratoriain sáhttet leat eará čovdosat geahččat iskkusvástádusa go Helsenorge.no bokte, dalle oaččut dieđu dan birra.

Go dus lea negatiiva iskkusvástádus de sáhtát mannat bargui dahje skuvlii go iežat mielas leat dearvvas ja dus ii leat feber. Dát guoská vaikke vel dus leat muhtin dávdamearkkat maŋŋágo lea leamaš vuoiŋŋahatvuolši. 

Jus leat erremis, fertet dan čađahit vaikke vel dus leage negatiiva iskkus.

Jus dus lea positiiva iskkus, de riŋge gielda dutnje ja don biddjot isolašuvdnii. Gielda guorragoahtá njoammuma, ja dus jerrojuvvo muitalit geat dus leamaš lagasoktavuohtan maŋimuš 48 diimmu. Gielda addá dieđu du lagasoktavuođaide ahte sii fertejit erremii.

Johtilisiskosat

Johtilisiskosat leat reaiddut mat leat mielde ráddjet koronavirusa leavvamis. Iskkus váldojuvvo njunis bummolullusákkiin.

Johtilisiskosa iskkusvástádus

Johtilisiskosa iskkusvástádus registrerejuvvo seamma láhkai go PCR-iskkus.

Sáhttá ádjánit gitta 20 minuhta ovdal johtilisiskkus čájeha iskkusvástádusa. Juohke gielda mearrida oaččutgo iskkusvástádusa iskanstašuvnnas vai sáhtátgo mannat ruoktut ja de váldet sii oktavuođa ja muitalit iskkusvástádusa. Sáhttá maid leat nu ahte fertet vuordit dassážii go du iskkusvástádus almmuhuvvo siidui Helsenorge.no.

Jus dus lea positiiva iskkusvástádus de váldá gieldda njoammuguorranjoavku oktavuođa duinna johtilit ja don biddjot isolašuvdnii.

Diehtojuohkintelefovdna ii sáhte oaidnit iskkusvástádusaid.

Lagasoktavuođat ja njoammuguorran

Jáhkkimis covid-19

Go dadjat “jáhkkimis covid-19” de oaivvilduvvo ahte lea lagasoktavuohta olbmui geas lea covid-19 ja maiddái ollašuhttá klinalaš eavttuid balahuvvon covid-19:i (geahča dás vuolábealde) dan botta go vuordá iskkusvástádusa. Jáhkehahtti covid-njoammu dagaha ahte ferte isolašuvdnii dego livčče duođaštuvvon njoammu. Sii geat ásset seamma dálus berrejit leat erremis dan botta go vuordá iskkusvástádusa.

Balahuvvo leat covid-19

Go dadjat “balahuvvo leat covid-19” de oaivvilduvvo ahte olmmoš ollašuhttá čuovvovaš klinalaš eavttuid: fáhkkatlaš vuoiŋŋahatvuolši mas lea okta dahje máŋga dáin čuovvovaš dávdamearkkain; feber, gosahat, lossat vuoigŋat, massán máistin- dahje haksináiccu, dahje doavttir árvvoštallá ahte  balahuvvo covid-19.

Lagasoktavuođat

Njoammuduvvon olbmo lagasoktavuođat galget buohkat erremii ja berre váldot iskkus sis. Jus don leat lagasoktavuohta, de váldojuvvo duinna oktavuohta njoammu guorrama oktavuođas ja dutnje addo diehtu mii dutnje guoská.

Don definerejuvvot lagasoktavuohtan jus dus, 48 diimmu siste ovdal olmmoš geas lea duođaštuvvon njoammu oaččui vuosttaš dávdamearkkaid, lea leamaš:

  • unnitgo 2 mehtera gaska eanetgo 15 minuhta,
    dahje
  • leat guoskkahan su,
    dahje
  • leat guoskkahan vuohčagiid (ovdamearkka dihte čolgga, snuolgga ja gatnjaliid)

Jus olbmos geas njoammu lea duođaštuvvon eai leat dávdamearkkat, de gusto 48 diimmu siste ovdal positiiva iskkus váldojuvvui.

Jus dovdagoađát dávdamearkkaid go leat njoammunerremis

Jus leat njoammunerremis ja dovdagoađát dávdamearkkaid, de galggat gieđahallot “jáhkkimis covid-19:n”. Dat mearkkaša ahte dus váldo iskkus ja galggat leat isolašuvnnas dassážii go leat ožžon vástádusa iskosis.

Njoammuguorran

Njoammuguorran gáibida ollu barggu gielddain. Danne ávžžuhuvvo ráddjet ja diehtit geat du lagasoktavuođat leat.

Dávdamannolat

Dávdamannolat rievddada sakka olbmos olbmui. Dál vuos orrot dábálaš mannolagat leat ná:

  • Láivves mannolat: Dávdamearkkat nohket ovtta dahje guovtti vahkus, ja hárve dárbu dikšojuvvot dearvvašvuođabálvalusas.
  • Moderáhta mannolat: Njeallje gitta čieža beaivvi maŋŋá láivves dávdamearkkaiguin ožžot soapmásat geahpesboalddáhaga ja šaddá lossat vuoigŋat, gossan vearrána ja feber goargŋu. Jus dovddat ahte šaddagoahtá lossat vuoigŋat, berret váldit oktavuođa doaktáriin. Muhtimiin lea dárbu čálihuvvot buohccivissui.
  • Duođalaš mannolat: Seamma go moderáhta mannolagas, muhto dáid olbmuin lea dasa lassin dárbu intensiivadikšui. Sis sáhttet leat dávdamearkkat golmma gitta guđa vahkkui. Muhtimat geat duođalaččat buohccájit sáhttet jápmit.

Dađistaga oažžut mii ođasmahtton dieđuid ja diehtaga riskafáktoriid birra duođalaš covid-19 dávdamannolahkii. Lea dábáleabbo ahte vuorrasat ja olbmot geain leat vuollásaš buozalmasvuođat fertejit sisačálihuvvot, ožžot intensiivadivššu ja jápmet. Lea erenoamážit ahki ja vuollásaš buozalmasvuođat mat dagahit stuorát riskka duođalaš dávdamannolahkii. Nuorra olbmot geain eai leat riskafáktorat maid dovdat, sáhttet maiddái vásihit duođalaš mannolaga, muhto lea stuorát jáhkehahttivuohta dan vásihit jus leat vuollásaš buozalmasvuođat.