Biebmorávvagat

Go borrá biebmonjuolggadusaid mielde, de lea biebmu dearvvašlaš ja máŋggabealat. Vállje eanaš biepmuid mat bohtet šaddošlájain nugo ruotnasiid, šattuid ja murjjiid, roavvagortniid, linssaid, earttaid ja niehtit. Geavat šaddooljjuid borramušráhkadeamis. Bora buriin mielain ja várre áiggi boradeapmái.

Dearvvašlaš ja máŋggabealat borramuššii lea sadji buotlágan biepmuide, muhto iešguđet ge meriin. Muhtun biepmuid galgá borrat juohke beaivvi, eará biepmuid fas galgá ráddjet moatte geardde vahkkui dahje vel hárvvibun. Ávžžuhuvvo unnidit gieđahallon biepmuid main lea olu sohkar, sálti ja gallehuvvon buoidi.

Dan birra sáhtát lohkat eanet sierra biebmorávvagiin.

Go dus lea máŋggabealat biebmu, de fertet borrat biepmu máŋgga biebmojoavkkuin, nugo ovdamearkka dihte:

• šattut, muorjjit ja ruotnasat
• roavvagordnebuktagat (láibi, garraláibi, rievnnat ja gortnit)
• guolli ja mearrabiebmu (guolli, guollegáhkut ja skálžžut)
• bađvešaddu (bønner, linssaid)
• biergu (vuoncábiergu, spiinnebiergu, vuovssábierggu ja sávzzabiergu)
• mielkebuktagat (mielki, jogurtta, kesam dahje kvarg, vuostá)
• vuodjaávdnasat (oljjut, niehtit ja gilvagat)

Biebmu mas leat earret eará olles dahje smávvejuvvon šattut, muorjjit, ruotnasat ja buđehat, bađvešattut, roavva gortnit ja buhtes guolle- dahje biergobihtát, sáhttá álkidahttit borrat biebmorávvagiid mielde. Máŋgasat gohčodit dakkár biepmuid biepmut mat leat unnimus gieđahallon. Jus ráhkadat biepmuid vuođus, de sáhttá leat álkit borrat unnimus gieđahallon biepmu.

Vállje šaddooljjuid main leat gallekeahtes buoidi ja dipmá vuodja mat leat buvttaduvvon dáin, dan sadjái go gusavuoja, vuodjaseaguhusaid,, garra margariinna ja trohpalaš oljjuid nugo pálbma- ja kokosolju.

Ávžžuhuvvo borrat 20 gitta 30 grámma sáltekeahtes niehtit juohke beaivvi. Dát vástida unna čorpmaža dievva. Gilvagiid ávžžuhuvvo maid váldit oassin bibmui.

Biebmorávvagat galget leat veahkkin álkidahttit dutnje diehtit mii lea dearvvašlaš biebmu. Muhto lea maid dehálaš muitit ahte biebmu ja borramušat leat eanet go dušše biebmoávdnasat ja eanet vel go dan ahte gallánit. Dás lea sáhka váldit áiggi boradeapmái ja návddašit borramuša. Biebmu lea identitehta, kultuvra, árbevierru ja illu. Buorre ovttastallan boradanbottuin leat dehálaš máŋgasiidda. Earenoamážit mánáide sáhttá mearkkašit olu go čoahkkanit ovttas boradit ja várret doarvái áiggi boradeapmái.

Šattuid, murjjiid dahje ruotnasiid berre borrat buot borramiin, maiddái gaikkohat-borramin. Ávžžuhuvvo borrat unnimusat vihtta ja áinnas gávcci borrandoarvvi juohke beaivvi. Molsso iešguđetlágan šattuid, murjjiid ja ruotnasiid gaskkas.

Ávžžuhuvvo borrat unnimusat vihtta ja áinnas gávcci borrandoarvvi juohke beaivvi. Molsso iešguđetlágan šattuid, murjjiid ja ruotnasiid gaskkas. Sullii bealli sáhttet leat šattut ja muorjjit, ja nubbi bealli ruotnasat.

Okta borrandoarvi lea 100 grámma, mii mearkkaša sullii okta olles šaddu dahje čorbma dievva ruotnasat, šattut dahje muorjjit.

Juohke čuokkis vuolábealde vástida ovtta borrandoarvvi (100 grámma) ja sáhttá leat sullii:

• golbma-njeallje brokkoli-vitku
• čieža Cherry-tomáhta
• okta rušpi
• bealle appelsiinna
• banánaš
• eappelaš
• beronaš
• guoktelogi gahpermuorjjit
• vihtta eananmuorjjit
• saláhta, paprika dahje agurka njealji láibevajahasa ala

Gitta ovtta desilihttera máihli sáhttá lohkkojuvvot okta borrandoarvi jus máihli lea ráhkaduvvon 100 proseantta šattuin, murjjiin dahje ruotnasiin. Máihli ii berre juhkat go ii leat boradeamen. Mánáid máihli juhkan berre ráddjejuvvot.

Buđehat leat oassin dearvvašlaš ja máŋggabealat borramušain, muhto dat ii leat mielde ávžžuhusa mearis šattuide, murjjiide ja ruotnasiidda.

Leat máŋga vuogi movt sáhtát váldit mielde šattuid, murjjiid ja ruotnasiid iežat borramuššii. Šattut, muorjjit ja ruotnasat sáhttet geavahuvvot láibesuvlin, liigeborramuššan, biepmuid ávdnasiin, gaskaborramuššan dahje sierra borramuššan. Dan sáhttá geavahit ruitoborramušas , buđetnjuvdosis, 
mállásiin, saláhtain ja biebmolasáhusain.

Šattuid, murjjiid ja ruotnasiid sáhttá borrat nu mo dat leat dahje ráhkadeapmái. Go ligge ruotnasiid ja buđehiid, de ávžžuhit daid duolddahit, lievddi alde vuoššat, vejolaččat maid uvnnas láibut šaddooljjuin.

Ane lahkosis jikŋon šattuid, murjjiid ja ruotnasiid. Jiekŋudeapmi lea buorre vuohki seailluhit biebmoávdnasiid.

Vaikko it olat ávžžuhusaid unnimusat vihtta borrandoarvvit šattuid, murjjiid ja ruotnasiid beaivválaččat, de lea buorre dearvvašvuhtii jus lasihat dasa maid borat.

Bora unnit gieđahallon šaddobuktagiid ja buđetbuktagiid main lea sálti ja buoidi, nugo pommes fritas ja chips, ja buktagiid mat bohtet šattuin, murjjiin ja ruotnasiin masa leat lasihan sohkkara nugo muorjemestui ja sáktii.

Ii oktage leat deháleabbo go earát, deháleamos lea molsašuddat ja borrat olu šattuid, murjjiid ja ruotnasiid. Go molsašuddá gaskal šattuid, murjjiid ja ruotnasiid main leat iešguđetlágan ivdni, de oaččut máŋga iešguđetlágan biebmoávdnasiid, ja dasa lassin biebmofibera. Ovdamearkkat fibervaljis šlájaide sáhttet leat ruotnasat, iešguđetlágan gálat, spináhta ja eará sevdnjes ivnnát ruoná lastašattut, muorjjit ja šattut.

Vállje olles šattuid, murjjiid ja ruotnasiid dan sadjái go gieđahallon buktagiid main lea ollu sohkar, sálti ja buoidi.

Šattuin, murjjiin ja ruotnasiin leat olu biebmoávdnasat maid dárbbašat vai rumaš doaibmá. Dasa lassin leat máŋgga šattuin ja ruotnasiin fiber mii veahkeha biebmosuddadeami ja addá gallánan dovddu.

Šattuin, murjjiin ja ruotnasiin lea olu čáhci ja biebmofiber, ja unnán vuoimmi. Go borrá ollu šattuid, murjjiid ja ruotnasiid, de sáhttá danin álkit geahpput, dahje bissut iežat deattus.

Mađi eanet šattuid, murjjiid ja ruotnasiid borat, dađi unnit vejolašvuohta lea oažžut dávddaid nugo váibmovigi, alla varradeattu ja muhtinlágan borasdávddaid.

Ávžžuhuvvo borrat roavva láibbi, roavva garraláibbi, gordneseaguhusaid, rievnnaid, roavvagordne-pasta dahje eará roavva buktagiid unnimusat guovtti borramii juohke beaivvi.

Roavva gordni leat olles gortnit, nu go hávvarrievnnat, bivgerievnnat ja roavva jáfut. Sáhtát borrat dan olles gordnin ja rievdnan, dahje gávnnat dan buktagiin main leat roavvagortnit.

Dáid buktagiid ovdamearkkat main leat roavvagortnit leat roavvaláibi, roavva garraláibi, roavvagordne-pasta, roavvagortne risenrievdna, roavvagortne(bulgur) dahje eará roavvagordnebuktagat.

Ávžžuhuvvo borrat unnimusat 90 grámma roavva gortniid juohke beaivvi. Meari sáhttá juohkit máŋgga borramuššii beaivvi mielde. Sáhtát rievddadallat iešguđetlágan roavvagordnebuktagiid gaskkas. Iešguđetlágan gordnebuktagiin leat mielde máŋggalágán roavvagortnit.

Leat máŋga vuogi movt oažžut 90 grámma roavva gortnit Ovdamearkka dihte lea juohke biepmus dás vuolábealde bealli dan ávžžuhuvvon beavválaš roavvagortne meari (45 grámma):

• guokte-golbma láibevajahasa mas lea unnimusat 75 proseantta roavva jáffu dahje ollesgortnit
• njeallje láibevajahasa mas lea unnimustá 50 proseantta roavva jáffu dahje ollesgortnit
• golbma roavva garraláibbit
• hávvarrievnnat ovtta borrandoarvi hávvarbuvru
• okta borrandoarvi roavvagordne-pasta (55 proseantta roavvagordni)
• okta borrandoarvi bivgerievnnat

Roavvagortnit ja roavvagordnebuktagiid sáhttá borrat máŋgga borramii beaivvi. Go dan juohká máŋgga borramii, de sáhttá leat álkit oažžut ávžžuhuvvon meari.

Vállje roavvagortne šlájaid maidda leat hárjánan, nugo pasta, risen ja bulgur.

Vállje eret fiinna gordnebuktagiid nugo fiinnaláibbiid dahje fiinna láibbážiid ja vállje roavva buktagiid daid sadjái. Finna láibbiin eai leat, dahje leat unnán roavvagortnit.

Láibbi skála čájeha man roavva láibi lea. Vállje áinnas láibbi mii lea merkejuvvon roavvan(3/4) dahje erenoamáš roavvan (4/4). Jus ieš láibbut, de galgá unnimusat bealli leat roavvajáfut dahje olles gortnit.

Vállje láibbi, garraláibbi, gordneseaguhusaid, wraps:aid ja eará gordnebuktagiid main lea olu roavvagortnit ja fiberat ja unnán buoidi, sohkar ja sálti. Ráddje iđitborrama mas leat gordneseaguhusat, gáhkožiid ja muslibáraid main lea olu sohkar, sálti dahje buoidi.

Geahča Nøkkelhullet (dárogillii) válljen dihte buktagiid main lea eanet roavvagortnit ja fiber, ja unnit sálti ja sohkar.

Loga eanet glutenkeahtes biepmuid ja biebmoráhkadeami birra (dárogillii).

Go borat roavva láibbi dahje eará roavvagordnebuktagiid juohke beaivvi, de ii leat dušše dan birra ahte garvit fiinnagortne buktagiid nugo fiinna láibbážiid dahje dábálaš pasta. Go borrá ollu roavvagortne buktagiid lea iešalddis buorre dearvvašvuhtii.

Ávžžuhuvvo borrat roavva gordnebuktagiid danne go dain leat biebmoávdnasat maid rumaš dárbbaša beaivválaččat, nugo fiber, vitamiinnat, ruovdi, siŋkka, karbohydráhtat ja proteiidna. Jus borrat biebmonjuolggadusaid mielde, de leat roavvagordni stuorámus gáldu ruovddi oažžumis.

Go borrá olu roavvagortniid addá unnit riska oažžut váibmo- ja varrasuotnadávddaid, čoavje- ja bahtačoalleborasdávdda ja diabetesa 2. Go borra olu roavvagortniid sáhttá daguhit ahte geahppu, ja kolesterola ja varradeattu njiedjá.

Vállje guoli ja mearrabiepmuid mállásiidda guovtte-golmma geardde vahkus ja áinnas láibešoavlin. Bora bábuid, linssaid ja earttaid liige biebmun gaskabeivviide. Guolli ja mearrabiebmu, bábut, linssat, earttat, moniid ja buhtes biergu leat buorit gáldut máŋgga dehálaš biebmoávdnasiidda.

Ráddjet rukses bierggu ja bora unnimus lági mielde gieđahallon buktagiid rukses ja vilges bierggus.

Ávžžuhuvvo borrat 300 gitta 450 grámma guoli juohke vahkku. Dát šaddá dábálaččat guokte-golbma mállása, dahje dan sáhttá borrat láibesoavlin. Unnimusat 200 grámma galgá leat buoiddes guolli, nu go luossa, dápmot, makrealla ja sallit. Sáhtát molsut gaskal dáid ja vuojahis guliid nugo dorski, sáidi ja juksu. Okta málesdoarvi vástida 150 gitta 200 grámma gárvves guolleborrandoarvi. Guhtta láibesuvlli guolli (mas okta oassi lea 25 grámma) lea seamma go okta gaskabeaivve borrandoarvi.

Guolli guollebuktagiin dego guollegáhkun, guolleguhppárin, guollegrateangan ja guolleláibesuvlin leat maid mielde ávžžuhusas. Oza buktagiid main lea stuorra oassi guolli ja unnán sálti. Mearrabiepmut nugo skálžžut ja skálžoealánat sáhttá váldit mielde dearvvašlaš ja máŋggabealat borramuššii, vaikko dat eai leat mielde guollemeari ávžžuhusas.

Vállje áinnas bađvešattuid nugo bábuid, linssaid ja earttaid mállásiidda unnimusat okte vahkus, ja liigeborramuššan dahje láibesuvlin.

Go borrá eanet šaddošlájain, de sáhttet bábut, linssaid ja earttat bidjat muhttin muddui bierggu sadjái nugo biergoseaguhusain, lasagne dahje taco:i. Geavat bábuid, linssaid ja earttaid ja buktagiid, nugo hummus:as, bábus- ja linssa measttus, tofu:s ja eará sogabuktagiid saláhtaid, dahje láibesuvlin.

Sáhtát beare borrat bierggu, muhto ruksesbierggu mearri galggat ráddjet 350 grámmii vahkus dahje unnit. Mearri guoská gárvves gieđahallon buktagii. Dat vástida guokte mállása vahkus ja muhtun láibesuvlli, muhto dat lea dan duohken man olu borat juohke mállásii. Rukses biergu lea biergu vuovssás, spiinnis, sávzzas ja gáiccas.

Vállje vilges bierggu rukses bierggu sadjái. Vilges biergu lea biergu mii boahtá fuođđobierggus nugo vuoncáčivggas, kalkun:as, čáhcelottis ja vuoncás.

Rukses biergu lea tearbma govvidit bierggu mii boahtá vuovssas, spiinnis, sávzzas, gáiccas. Dat mii gohčoduvvo rukses biergun ii álo čájehuvvo ruoksadin. Ovdamearkan dasa lea spiinne biergu.

Bora unnimus lági mielde gieđahallon buktagiid rukses ja vilges biergguin. Gieđahallon biergobuktagat lea buktagat mat leat suovastuvvon, sáltejuvvon dahje konserverejuvvon, nu go salámi ja eará spihkenbiepmut, spiinnebuoidi, márffit, nuggets dahje márffit vuoncás.

Karbonade- ja biergodáigi mas ii leat lasihuvvon sálti ja čáhci eai leat gieđahallon biergobuktagat. Vaikko eanaš biergoláibesuvllit leat gieđahallon, gávdnojit molssaeavttut mat leat buorebut go earát, nugo vuššon spiinnečoarbbealli ja láibesuvli vuoncás.

Guolli ja mearrabiebmu unnidit vára oažžut váibmo- ja varrasuotnadávddaid ja lea buorre vuoiŋŋamaččaide. Guliin ja mearrabiepmuin leat maid dehálaš biebmoávdnasat nugo omega-3 buoidisyrat, B12-vitamiidna, D-vitamiidna, jod, selena ja proteiidna. Bađvešattuin leat valjit biebmofiberat, proteiinnat, ruovdi ja siŋka.

Rukses bierggus leat biebmoávdnasat nugo proteiidna, ruovdi, B12-vitamiidna ja siŋkka. Muhto jus olu borra daid, sáhttá várra oažžut váibmo- ja varrasuotnadávddaid ja čoalleborasdávdda. Guolit ja bađvešattut addet olu daid seamma biebmoávdnasiid, muhto leat buorebut du rupmašii.

Rukses biergu ja gieđahallon biergu addet olu gallehuvvon buoiddi bibmui, maid eatnašat mis ožžot menddo olu. Olu gallehuvvon buoidi lea earret eará čadnon stuorát várrii oažžut váibmo- ja varrasuotnadávddaid. Ruksesbiergu sáhttá lasihit vára oažžut váibmo- ja varrasuotnadávddaid ja čoavje- ja bahtačoalleborasdávdda.

Biebmu mas lea unnit rukses biergu ja gieđahallon biergu sáhttá leat mielde buorideamen dearvvašvuođa, ja unnit váruhus oažžut jápminvára ja váibmo- ja varrasuotnadávddaid.

Ávžžuhuvvo juhkat dahje borrat golbma borrandoarvvi mielkki dahje mielkebuktagiid juohke beaivvi. Vállje dakkár šlájaid main lea unnit vuodja. Mielki ja mielkebuktagat leat dehálaš gáldut kalsiumii ja jodii.

Mielkebuktagat leat earret eará mielki, jogurtta, kesam, suvrra mielki, vuostá, loahppalákca ja lákca. Dát buktagat gávdnojit dávjjimusat vuoddjás ja dakkárat main lea unnit vuodja. Ráddjet mielkebuktagiid borrama main lea ollu gallehuvvon buoidi, nugo ollesmielki, lákcamielki, vuoddjás vuostá, loahppalákca ja lákca.

Jus gusamielki ja meieriijabuktagat eai leat mielde borramušas, de sáhttet eatnanšaddu juhkamušat addit olu seammalágan biebmoávdnasiid. Vállje eatnanšaddu juhkamušaid main lea lasihuvvon kalsium, jod, riboflaviinna ja B12-vitamiidna.

Ávžžuhuvvo borrat dahje juhkat golbma borrandoarvvi mielkki dahje mielkebuktagiid juohke beaivvi. Jus galgá joda dárbbu gokčat, de galget guokte borrandoarvvi leat mielki, suvrra mielki dahje jogurtta.

Mielki ja mielkebuktagat leat máŋggaláganat ja hámis. Okta oassi sáhttá leat omd:

• okta glássa mielkki dahje suvrra mielkki (1,5 gitta 2 dl)
• unna gohpoš jogurtta (125 gitta 150 grámma)
• guokte vuostá bihtá (20 grámma)
• mielki dahje jogurtta (1,5 gitta 2 dl) oassin iđitborramušsegohus
• okta oassi hávvarbuvru mii lea milkkiin ráhkaduvvon (1,5 gitta 2 dl)
• 100 gitta 160 varas vuostá, kesam dahje quark, skyr dahje sullasaš

Mielki ja mielkebuktagat sáhttet leat oassin máŋgga beaivválaš borramušain, ovdamearkka dihte juhkamuššan, láibevajahasas, mielkki- dahje jogurtta iđitborrama gordneseaguhusas , dahje biebmoráhkadeamis.

Vállje mielkki ja mielkebuktagiid main lea unnán vuodja, sálti ja lasihuvvon sohkar. Oza buktagiid main lea merkejuvvon Nøkkelhullet. Máŋggabealat ja dearvvašlaš biebmoávdnasis lea muhtumin sadji vuoddjás buktagiidda suvrra šlájain nu go vuostá ja jogurtta, jus ráddjet eará biepmuid main lea olu gallehuvvon buoidi.

Sidjiide geain lea laktosa-intoleránsa, sáhttet laktosakeahtes buktagat ja šaddojuhkosat leat buorit molssaeavttut (dárogillii).

Mielki ja mielkebuktagat leat buorit kalsiuma, jod, proteiidna, riboflaviinna ja B12-vitamiinna gáldut. Muhtun mielkebuktagiidda lea maid lasihuvvon D-vitamiidna. Gávdnojit unnán eará seamma buorit kalsium- ja jod gáldut. Joda lea erenoamáš dehálaš áhpehis nissoniidda, plánejit áhpehisvuođa dahje njamahit (dárogillii).

Vai oažžu doarvái jod ja kalsiuma, de lea dárbbašlaš ahte eanaš olbmot beaivválaččat juhket mielkki ja mielkebuktagiid ja seammás dábálaččat borrat valjis vilges guoli, čáhppesruonas šattuid ja bađvešattuid. Jus it juga gusamielkki dahje borat mielkebuktagiid, de sáhttet dihto šaddojuhkosat ja mielkesadjásaččat addit máŋga seammalágan biebmoávdnasiid.

Mielkkis ja mielkebuktagiin main lea unnit vuodja, leat seamma ollu vitamiinnat, minerálat ja proteiinnat, muhto unnit gallehuvvon buoidi. Máŋgasiidda lea mielki ja mielkebuktagat stuorámus gáldu gallehuvvon buoidái. Go borrá unnit gallehuvvon buoiddi, de sáhttá kolesterola rádji njiedjat ja unnidit vára oažžut váibmo- ja varrasuotnadávdda.

Ávžžuhit ráddjet borrat herskuid, šuhkoládaid, njálgáid, chip, gáhkožii, jiekŋagáhkuid, sohkar láibesuvlliid, bajálušagit ja gáhkuid nugo gáhkuid ja smávva láibbážiid. Máŋggabealat ja dearvvašlaš biebmoávdnasis lea sadji dáidda biepmuide muhtun áiggiid, ja smávva meriin.

Lea ollislaš mearri njálgáin, šuhkoládain, herskuin ja sohkargáhkuin olles vahkus mii mearkkašuvvo. Vai sáhttá ráddjet dáid borramis, de sáhttá leat buorre vuohki earuhit árgabeivviid ja vahkkoloahpaid.

Leage dihtomielalaš dasa mii lea oažžumis njálgáin, šuhkoládain, herskuin ja sohkargáhkuin. Go ráddje dákkár biepmuid de lea álkit unnit borrat daid.

Dearvvašlaš molssaeavttut sáhttet leat smávvejuvvon šattut, muorjjit, ruotnasat main lea buonjus dahje sáltekeahtes niehtit. Guossot áinnas šattuid ja murjjiid bajálužžan.

Go unnida borrat sohkkara ja gallehuvvon buoiddi de lea dat buorre dearvvašvuhtii. Herskkot, šuhkoláda ja sohkargáhkut leat stuorámus sohkargáldut ja dain lea dávjá olu buoidi. Dát biebmojoavku sisttisdoallá ollu energiija, muhto unnán vitamiinnaid, minerálaid ja biebmofiberiid ja danin addá unnán ávkkálaš biebmoávdnasiid rupmašii. Go borrá menddo ollu energiija biepmu, de sáhttá dat lossudit ja buoidudit.

Sálte gáhkožat ja njálgát nugo buđet-chip sisdoallet olu sálttiid. Go rádje sálteborrama, de unnidat dávddaid vára nugo alla varradeattu ja váibmo- ja varrasuotnadávddaid.

Ávžžuhuvvo juhkat čázi go lea goiku, borramušaide ja lihkadeami bokte. Juhkamušat main lea sohkar, nugo bruvsa, energiijajuogus, sáftta ja jiekŋadeadja, galget ráddjejuvvot. Alkohola juhkan galgá leat nu unni go vejolaš dearvvašvuođa geahčastagas.

Juhkamušat main leat smáhkkaávdnasat sáhttet leat molssaeaktun sohkar juhkamušaide, muhto daid galgá maiddái ráddjet. Galgá garvit juhkamušaid main lea sohkar dahje juhkamušaid main leat smáhkkaávdnasat borramiid gaskkas galgá garvit. Vuollel golmmajahkásaš mánát eai berre oažžut buktagiid main leat smáhkkaávdnasat.

Ollesolbmot geat gaskamearálaččat lihkadit dárbbašit sullii 2 gitta 2,5 lihttera čázi beaivvis, mas oassi lea dan biepmus maid borat. Jus lihkadat dahje lea liehmu olgun, de rumaš dárbbaša eanet čázi.

Čáhci čáhcebohccis ávžžuhuvvo, molssaeaktun sáhttá leat ostojuvvon čáhcebohtal. Go leat mátkkis, de ane čázi lahkosiin, biillas dahje gos nu eará sajis gos leat. Dalle unnu geasuhit oastit sohkarjuhkosiid mátkkis. Šattut dahje muorjjit maid bijat čáhcái sáhttet leat veahkkin lasihit mágu.

Fuomáš ahte máŋgga gáfejuhkosiin sáhttá leat olu gallehuvvon buoidi ja sohkar ovdamearkka dihte čielgamielkkis ja sierat mas lea máhku.

Čáhci lea buoremus jugus goikku vuostá. Čáhci gokčá čáhcedárbbu almmá energiija addima haga. Čáhci lea áibbas dárbbašlaš vai rumaš sáhttá doaibmat.

Sohkarjuhkosat lasihit vára buoidumii, bátneráiggiide ja syra-vahágiid bániide, erenoamážit mánáin. Lea maid stuorát várra oažžut sohkardávdda 2, alla varradeattu ja váibmo- ja varrasuotnadávddaid. Sohkarjuhkamušat leat maiddái dábálaččat suvrrát ja danin sáhttet vahágahttit batne- emalje.

Go juhká ovtta gitta njeallje filtrerejuvvon gáfegohpuid beaivválaččat sáhttá leat oassi dearvvašlaš biebmun rávisolbmuide. Filtrerejuvvon gáffe mearkkaša gáffe mii lea filtrerejuvvon gáffefiltariin dahje bulvvargáffe. Filterkeahtes gáffe lea ovdamearkka dihte vuššon gáffe ja pressejuvvon gáffe.

Ollislaš koffeiinna buot gálduin ii galgga leat badjel 400 milligrámma (mg) koffeiinna beaivvis rávisolbmuin. Dása gullá maiddái koffeiidna energiijajuhkosiin. Vuššon- ja filttargáfes lea 50 gitta 60 mg koffeiinna juohke desilihttera juhkamušas. Go válddát olu koffeiinna, de dat sáhttá váikkuhit dasa man bures don oađát.

Mánát ja nuorat eai berre juhkat energiijajuhkamušaid go dain lea olu koffeiidna ja dasa lassin lea lasihuvvon sohkar dahje sohkarávdnasat (dárogillii).

Juga nu unnán alkohola go vejolaš dearvvašvuođa dihte. Mánát, nuorat ja áhpehis nissonat berrejit ollásit garvit alkohola geavaheamis.

Jus jugat alkohola, de lea buorre ráva sihkkarastit ahte jugat čázi seammás, vai alkohola manná njozet rupmaša čađa ja ollislaš mearri unnu.

Maŋimuš jagiid lea alkoholakeahttes válljenvejolašvuođaid lohku lassánan. Leat máŋga iešguđetlágan juhkamušaid maid gaskkas sáhttá válljet mat heivejit borramuššii dahje sosiála čoahkkanemiide. Oza alkoholakeahtes válljejumiid.

Loga eanet alkohola ja dearvvašvuođa birra (dárogillii).