Guorahallama ja divššu vuordináiggit

Vállje dikšunbáikkis gávnnat don olu iskkademiid ja divššuid vuordináiggiid mat gusket:

• fysalaš dearvvašvuhtii
• psyhkalaš dearvvašvuhtii
• gárrenvuođaváttisvuođaide
• veajuidahttimii
• ođđasitveajuidahttimii

Vuordináigi ii čuožžu juohke dikšunbáikkis lea dat guhkimus maid ferte rehkenastit vuordit ovdalgo beasat dikšunbáikái. Vuordináiggit leat árvvoštallon vuordináiggit eaige čájet juste man guhká fertet vuordit.

Vuordináigi lea individuála

Go čujuhus lea sáddejuvvon buohccevissui dahje dikšunásahussii, de galgá dikšunbáiki vástidit dutnje ovdal go 10 bargobeaivvi gollet. Vástádusreivves čuožžu leat go ožžon rievtti dearvvašvuođaveahkkái vai ii. Jus don leat ožžon rievtti dearvvašvuođaveahkkái, de oaččut reivve mas leat dieđut goas guorahallan dahje dikšu maŋemusat galgá álggahuvvot, Don sáhtát válljet buot dikšunbáikkiid gaskkas maid gávnnat fálus Vállje dikšunbáikki.

Buot čujuhusat árvvoštallojuvvojit individuálalaččat, ja pasieanttat, geain lea seamma diagnosa, sáhttet oažžut iešguđet vuordináiggiid. Man guhká don fertet vuordit, lea earret eará sorjavaš

• dávdda duođalašvuođas,
• du dearvvašvuođadilis
• du dálkkasgeavaheamis,
• dikšojuvvojit go dus máŋga diagnosa oktanaga.

Mii fuomášahttit ahte vuordináigi mii dieđihuvvo ii dáhkiduvvo juohke pasientii, muhto lea muttolaš árvvoštallan juohke dikšunbáikki kapasitehtas.

Medisiinnalaš dilit, nugo pasieanttas lassidávddat dahje eará individuála fáktorat, sáhttet dahkat ahte muhtun pasieanttat fertejit vuordit guhkit go dieđihuvvon áigi.

Vuordinlisttut ođasmahttojit mánnosaččat

Juohke dikšunbáikkis lea ovddasvástádus dasa ahte vuordináiggit mat almmuhuvvojit diehtojuohkinbálvalussii álo leat ođasmahtton, relevánttat ja riekta. Vuordináiggit galget ođasmahttot juohke mánu dahje dávjjit.

Fysalaš dearvvašvuođa vuordináiggiid čilgehus

​Jus dárbbašat guorahallama dahje divššu fysalaš dávddaide, de sáhttá leat dárbu geahčadit golmmalágan vuordináiggi.

1. Guorahallan:Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuheami dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii. Dása gullá maiddái iskkadeapmi.
2. Beaivedikšu: Vuordináigi dassážii go pasieanta beassá dikšui. Dása gullá buot mii ii leat sisačáliheapmi, maiddái poliklinihkalaš dikšu.
3. Sisačáliheapmi: vuordináigi dassážii go pasieanta beassá dikšui. Dát guoská pasieanttaide geat galget idjadit. Jus sisačáliheami vuordináigi ii leat almmuhuvvon, de sáhttá medisiinnalaš sivaid geažil almmatge sisačáliheapmi leat áigeguovdil.

Psyhkalaš dearvvašvuođa vuordináiggiid čilgehus

Jus dárbbašat psyhkalaš dearvvašvuođa guorahallama dahje divššu, mii lea sorjavaš guđelágan divššu don vuorddát, de sáhttet leat golmmalágan vuordináiggi.

1. Poliklinihkalaš guorahallan/dikšu: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii dahje dikšui.
2. Poliklinihkalaš joavkodikšu: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá álgit jovkui.
3. Sisačáliheapmi: Vuordináigi dan rájes go sisačáliheapmi lea áigeguovdil dassážii go pasieanta oažžu jándorsaji.

Gárrenvuođaváttuid vuordináiggit

​Jus dárbbašat  guorahallama dahje divššu gárrenvuođaváttuide, de sáhttet leat golmmalágan vuordináiggit.

1. Poliklinihkalaš guorahallan/dikšu: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii dahje dikšui.
2. Čielgan: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit čielgamii.
3. Sisačáliheapmi: Vuordináigái dan rájes go dikšobáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta sisačálihuvvo.

Veajuidahttima  ja ođđasitveajudahttima vuordináiggit

Jus dárbbašat  guorahallama dahje divššu mii gullá veajuidahttimii ja dahje ođđasit veajuidahttimii, de leat máŋggalágan vuordináiggit.

Mánáid ja nuoraid veajuidahttin

1. Poliklinihkalaš guorahallan ja dikšu: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit poliklinihkalaš guorahallamii dahje dikšui.
2. Joavkofálaldat mas lea individuálalaš čuovvoleapmi: Vuordináigi dan rájes go dikšobáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá álgit joavkofálaldahkii mas lea individuála čuovvoleapmi.

Rávis olbmuid veajuidahttin

1. Poliklinihkalaš guorahallan, dikšu, bagadallan: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii, dikšui dahje bagadallamii.

Ođđasitveajuidahttin

1. Beaive/poliklinihkka, individuálalaš fálaldat: Vuordináigi das rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii dahje dikšui.
2. Sisačáliheapmi, individuálalaš fálaldat: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii dahje dikšui.
3. Beaive/poliklinihkka, Joavkovuđot fálaldat: Vuordináigi dan rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii dahje dikšui.
4. Sisačáliheapmi, joavkofálaldat: Vuordináigi das rájes go dikšunbáiki oažžu čujuhusa dassážii go pasieanta beassá boahtit guorahallamii dahje dikšui.

Jus dus ležžet gažaldagat vuordináiggiid  dahje dikšobáikki válljema birra, de sáhtát riŋget Rettleding helsenorge (Bagadallan norgga dearvvašvuohta)mas lea telefovdnanummar 23 32 70 00 ja dáhttut hállat pasieantaráđđeaddiin. Sáhtát maiddái ráđđádallat iežat fástadoaktáriin.