Iešguđetlágan reakšuvnnat ja dovddut
Leat oapmahažžan olbmui gii lea buorránmeahttun buohcci, sáhttá leat lossat sihke dovdduid dáfus ja geavatlaččat. Garra reakšuvnnat leat áibbas dábálaččat ja olmmoš sáhttá álkit dovdat iežas ráđeheapmin.
Lea maid dábálaš ahte vásiha vuordinmorraša. Dat sáhttá leat seamma garas go maŋisbáhcciid moraš, ja álgá dávjá go duođalaš diagnosa lea biddjojuvvon. Ollugat sáhttet dovdat ahte masset persovnna ovdal go son jápmá. Sáhttá dovdot váttisin moraštit soapmása gii ain eallá.
Olusat bohtet oahpásmuvvat ođđa ja amas beliide su iežas ja buohcci olbmo dáfus. Dávjá gáibiduvvo stuorra nuppástuhttin, ja sáhttá ádjánit gávdnat ođđa dássedeattu árgabeaivvis.
Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái
Vai don ja son gii lea buohcci galgabeahtti oažžut nu buori áiggi go vejolaš dan áiggi mii dudnos vel lea ovttas, de lea dehálaš ahte don gii leat oapmahaš dovddat pasieantta vuoigatvuođaid dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusaide.
Pasieanta- ja geavaheddjiidáittardeaddji sáhttá addit rávvagiid, bagadusa ja veahki deaivvadettiin dearvvašvuođabálvalusain.
Dárbu duddemii
Go leat oapmahažžan gii šattai dahkat fuollabargguid bearašlahttui, de soaittát don oažžut duddendárbbu, vuoi ii bargga badjelmeare olu.
Ruovttus sáhttá oažžut duddema, dahje son guhte lea buohcci sáhttá oažžut duddenorruma. Dudden sáhttá maid addojuvvot praktihkalaš veahkkin dahje teknihkalaš veahkkeneavvuiguin.
Loga eambbo doarjaga ja duddema birra oapmahaččaide, geain leat ollu fuollabarggut dás.
Ekonomalaš doarjja ja ráđđeaddin
Guhkitáigásaš buozalmasvuohta sáhttá dávjá mielddisbuktit unnit dietnasiid ja lassánan goluid bearrašii. Lea dehálaš geahččalit oažžut bajilgova ekonomiijas ja makkár doarjjaortnegat gávdnojit. Muhtin buohcceviesut fállet sosionoma guhte neavvu ja bagadallá. Sáhtát maiddái váldit oktavuođa NAV:in.
Sihke pasieanttain ja oapmahaččain sáhttá riekti oažžut ekonomalaš doarjaga. Gávdnojit máŋga ortnega maid oapmahaččat sáhttet ohcat:
Muitte iežat dearvvašvuođa
Oapmahažžan sutnje gii lea buorránmeahttun buohcci, mearkkaša dutnje ollu ahte buohccis lea buorre dilli. Seammás lea dehálaš ahte fuolahat iežat ja iežat dearvvašvuođa. Leat máŋga vuogi reageret váttis dilis, muhto don soaittát:
- vuorjašuvvat, leat huššaluvvan dahje balus
- rahčame nagodit oađđit
- váillaheami energiija ja searaid
- álkit buohccát ja váibat
Mii dárbbašuvvo vai iežat buoremus lági mielde áimmahušat lea dieđusge individuálalaččat, muhto don sáhtát:
- geahččalit leat rabas olbmáiguin ja fulkkiiguin mo dus lea
- geahččalit bidjat áiggi rumašlaš lihkadeapmái ja bargguide maidda liikot
- borrat dearvvašlaččat ja jeavddalaččat
- geahččalit oađđit doarvái
- háhkat alccet dieđuid dávdamearkkaid ja divššu birra
- váldit oktavuođa pasieanta- ja eaktodáhtolašolbmoorganisašuvnnain dahje eaktodáhtolaš organisašuvnnain.
- hupmat áigeguovdilis osku- ja eallinoaidnoservodaga ovddasteddjiin
Jus dus leat iežat dearvvašvuođahástalusat ja dávdamearkkat ja dárbbašat dearvvašvuođaveahki, de gusto oppalaš ráva ahte galggat hupmat fástadoaktáriin.
Ságastallat dearvvašvuođabargiiguin oapmahaččaid váste
Eallima loahppamuttus lagas oapmahažžan lea dábálaš ahte dus leat ollu gažaldagat ja stuorra diehtodárbu. Lea dehálaš ahte beasat hupmat dearvvašvuođabargiiguin geain lea dikšunovddasvástádus.
Sáhtát maid singuin ságastallat vuoiŋŋalaš ja eksistensiála jurdagiid ja gažaldagaid birra. Go dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalus oažžu diehtit buohcci árbevieruid ja kultuvrralaš gullevašvuođa birra, de sii álkibut váldet daid vuhtii eallima loahppamuttus.
Sáhttá maid leat dehálaš beassat hupmat dearvvašvuođabargiiguin okto, nu ahte olmmoš gii lea buohcci ii leat doppe.
Du vuoigatvuohta dieđuide
Dus oapmahažžan lea vuoigatvuohta oažžut dieđuid dan muddui go buohcci olmmoš addá lobi dasa, nappo miehtama. Dat sáhttá ovdamearkka dihte guoskat bákčasiidda, golgosa- ja biebmama heaittiheapmái dahje vurdojuvvon rievdamiidda jápmima rádjái. Dahje dárbbuide mat dus alddát leat oapmahažžan.
Jus olmmoš gii lea buohcci ii sáhte fuolahit iežas beroštumiid ja sus váilu mieđihangelbbolašvuohta, de lea dus lagamus oapmahažžan vuoigatvuohta oažžut dieđuid dearvvašvuođadili, dálkkodeami ja divššu birra. Dus lea maid vuoigatvuohta cealkit oaivila dan birra maid don oaivvildat ahte buohcci livččii háliidan ja ii livčče háliidan divššus.
Pasieanta- ja geavaheaddjiáittardeaddji
Pasieanta- ja geavaheddjiidáittardeaddji veahkeha pasieanttaid ja oapmahaččaid rávvagiiguin, bagadallamiin ja vehkiin go leat oktavuođas dearvvašvuođabálvalusain. Buot veahkki lea nuvttá ja áittardeaddjis lea jávohisvuođabággu.
Borasdávdasearvi
Borasdávdasearvvis leat dieđut, ráđit ja cavgileamit oapmahaččaide, ja bagadallit geaiguin sáhtát hupmat.
Demeansalinnjá
Oaččo rávvagiid fágaolbmuin demeanssa birra, dahje huma eará oapmahaččaiguin.
Váibmo- ja geahpesbuhcciid riikkasearvi
LHL bargá daid olbmuid ovddas geain lea váibmo-, varrasuotnavihki- ja geahpesdávda, allergiija, vuoiŋŋaščaskkástat-, afasiija- ja sin oapmahaččaid.
PIO- Oapmahaččaidguovddáš
Riikkaviidosaš ráđđeaddintelefovdna oapmahaččaide beroškeahttá diagnosas.
Dán sisdoalu lea Dearvvašvuođadirektoráhtta doaimmahan ovttasráđiid Borasdávdaservviin, Álbmotdearvvašvuođa nationálaservviin, Vuoiŋŋaššattalmasservviin, Oskku- ja eallinoaidnoservodagaid ovttasbargoráđiin, j.e.