Riekti oažžut veahki dearvvašvuođabálvalusas

Dus lea riekti oažžut veahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Dus lea maiddái riekti válljet gos oaččut divššu.

Dus ferte lea čujuhus

Go don buohccát manat dábálaččat fástadoaktára lusa álggos. Jus dus lea fysalaš dahje psyhkalaš dilli mii gáibida eanet spesialiserejuvvon dearvvašvuođaveahki go maid gieldda dearvvašvuođa ja fuolahusbálvalus sáhttá fállat, de čujuha fástadoavttir du spesialistadearvvašvuođabálvalussii.

Don it dárbbaš čujuhusa fáhkka dáhpáhusain main dárbbašat veahki dakkaviđe.

Don sáhtát válljet gos du galget dikšut

Čujuhus ferte sáddejuvvot dikšunbáikái mas lea riekti árvvoštallat dárbbašat go čielggadeami ja/dahje divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Guđiin dikšunbáikkiin lea dát riekti gávnnat don fálaldagas Vállje dikšunbáikki.

Spesialistadearvvašvuođabálvalusa pasieantan lea dus riekti válljet gos du galget dikšut. Don sáhtát válljet buot almmolaš dahje priváhta dikšunbáikkiid gaskkas Norggas. Don sáhtát maiddái válljet geavahit šiehtadusspesialisttat .

Dikšunbáiki mii vuostáiváldá du čujuhusa, galgá ovdal 10 doaibmabeaivvi gollet árvvoštallat leago dus riekti čielggadeapmái ja/dahje dikšui spesialistta luhtte.  Jus balahuvvo ahte dus lea duođalaš dávda, galgá árvvoštallan dahkkojuvvot johtileappot.

Goas it sáhte válljet gos du galget dikšut

Don it sáhte válljet molsut dikšunbáikki oažžun dihte eanet spesialiserejuvvon veahki go dutnje lea fállojuvvon.

Du dearvvašvuođadilis sáhttá maiddái leat mearkkašupmi dasa guđe dikšunbáikki don sáhtát válljet. Muhtun dearvvašvuođabáikkit eai sáhte ovdamearkka dihte vuostáiváldit pasieanttaid geain leat máŋggat diagnosat.

Don itge sáhte válljet gos du galget dikšut jus don leat bákkolaš goziheami dahje bákkolaš psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusa vuollásaš, bákkus čálihuvvon institušuvdnii gárihuhttinmirkkuid geavaheami geažil dahje leat dálkkasveagas veajuidahttima vuollásaš (LAR).

Movt árvvoštallojuvvo riekti  oažžut dearvvašvuođaveahki

Leago dus riekti oažžut dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas vai ii, lea medisiidnafágalaš árvvoštallan. Dat lea vuostáiváldi dikšunbáiki mii árvvoštallá dan. Konkrehta mearrádusa dahket dearvvašvuođabargit, dábálaččat doavtterspesialista.

Mearrádusa vuođđun lea

  • konkrehta, individuálalaš árvvoštallan du dearvvašvuođadilis, mas čujuhusa dieđuid vuođul
  • nationála bagadusat ja ávžžuhusat maid Helsedirektoratet (Dearvvašvuođadirektoráhtta) lea ráhkadan

Árvvoštallamis sáhttet leat guokte bohtosa:

Du lea riekti oažžut dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas
Dutnje fállojuvvo čielggadeapmi ja/dahje dikšu buohcciviesus dahje spesialistta luhtte. Don galggat seammás oažžut geatnegahtti áigemeari goas dearvvašvuođaveahkki maŋemusat galgá álggahuvvot.

Dus ii leat riekti oažžut dearvvašvuođaveahki spesialsitadearvvašvuođabálvalusas
 
Árvvoštallan konkludere ahte dus ii leat dárbu iskkadeapmái dahje dikšui spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Sáhttá muhtun dáhpáhusain gávdnot fálaldagat oažžut čielggadeami ja/dahje divššu gieldda dearvvašvuođabálvalusas. Don sáhtát gulaskuddat vejolašvuođaid iežat fástadoaktáris dahje iskat gieldda neahttasiiddus.

Riekti oažžut vástádusa ovdal go gollet 10 beaivvi

Dikšobáiki mii vuostáiváldá du čujuhusa, galgá ovdal go gollet 10 doaibmabeaivvi árvvoštallat leago dus riekti oažžut čielggadeami ja/dahje divššu spesialistta luhtte. Jus balahuvvo leat duođalaš dávda, de galgá árvvoštallan dahkkojuvvot johtileappot.

Vástádusas čujuhussii galget leat dieđut dan birra:

  • Leago dus riekti oažžut dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusa vai ii.
  • geatnegahtti áigemearri gos dearvvašvuođaveahkki álggahuvvo, mii mearkkaša man guhká guhkimusat šattat vuordit ovdal go čielggadeapmi dahje dikšu álggahuvvo.
  • goas ja gos vuosttaš diibmošiehtadus lea

Jus vuosttaš diibmošiehtadus ii leat biddjojuvvon go vástádus sáddejuvvo, de galggat oažžut dieđu goas dikšunbáiki pláne gohččut du boahtit. Vástádus sáddejuvvo maiddái čujuheaddjái.

Maid dagat jus it oaččo vástádusa ovdal go áigemearri dievvá?

Jus it oaččo vástádusa ovdal go áigemearri dievvá, sáhtát don:

  • váldit oktavuođa dikšunbáikkiin mii lea vuostáiváldán du čujuhusa.
  • Váldit oktavuođa fástadoaktáriin gii lea čujuhan du.

Jus dat ii veahket, sáhtát don váldit oktavuođa pasieanta. ja geavaheaddjeáittardeddjiin jearrat ráđi, dahje sáddet váidaga.

Maid dagat jus biehttaluvvo?

Jus du čujuhus biehttaluvvo, de sáhtát jearrat iežat fástadoaktáris lea go cuogga sihtat ođđa árvvoštallama eará dikšunbáikkis. Loga eambbo movt oažžut ođđa árvvoštallama du dearvvašvuođadilis.

Eavttut oažžut dearvvašvuođaveahki

Leat olu eavttut mat fertejit leat devdojuvvon jus dus galgá leat riekti oažžut dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas.

  • Dus ferte leat dárbu spesialistadearvvašvuođabálvalusa dearvvašvuođaveahkkái.
  • Vurdojuvvo ahte dearvvašvuođaveahkki lea ávkin dutnje.
  • Dearvvašvuođaveahki golut leat govttolaččat dan ektui man ávkkálaš dearvvašvuođaveahkki lea.
  • Dearvvašvuođaveahkki lea fálaldagaid rámmaid siskkobealde mat leat dearvvašvuođabálvalusa ovddasvástádus addit ja ruhtadit.

Biehttaleami váidin

Jus don it leat ovttamielalaš čujuhusa biehttalemiin, sáhtát don váidit biehttaleami. Dus lea maiddái vejolašvuohta váidit jus leat oapmahaš. Loga eambbo dan birra guđiid mearrádusaid don sáhtát váidit, ja movt váidit.

Maid mearkkaša spesialistadearvvašvuođabálvalus

Spesialistadearvvašvuođabálvalus galgá diagnostiseret, dikšut ja čuovvolit pasieanttaid geain leat fáhkka, duođalaš ja kronalaš buozanvuođat ja dearvvašvuođaváttut ja lea oktasašdoaba dáidda:

  • buohcciviessu
  • guovlluspykiáhtralaš guovddážat
  • Lášmmohallan- ja veajuidáhttinguovddážat
  • institušuvnnat fágaidrasttideaddji earenoamáš gárredilledikšu
  • Ovdahospitála bálvalusat
  • priváhtadoaibmi spesialisttat
  • laboratoria- ja røntgendoaibma

Mii gullá spesialistadearvvašvuođafálaldahkii sáhttá rievdat áiggi vuollái, sihke medisiinnalaš ovdáneami ja dearvvašvuođabálvalusaid organisereme geažil.

Sisdoalu lea almmuhan Helsedirektoratet

Helsedirektoratet. Riekti oažžut veahki dearvvašvuođabálvalusas. [Interneahtta]. Oslo: Dearvvašvuođadirektoráhta; ođasmahtton 2023 golggotmánnu 9, vuossárga [vižžon 2024 cuoŋománnu 14, sotnabeaivi]. Oažžumis dáppe: https://www.helsenorge.no/se/rettigheter/sykehus-og-spesialist/Riekti-oazzut-veahki-dearvvasvuodabalvalusas/