Vállje dikšunbáikki: Sáddejumis dikšui
Spesialistadearvvašvuođabálvalusa pasieantan sáhtát buohtastahttit vuordináiggiid ja oaidnit maid dikšunbáikkiid sáhtát válljet.
1
Sáddejupmi
Don dárbbašat sáddejumi ovdalgo sáhtát oažžut dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas.
Fástadoavttir sáhttá sáddet du spesialistadearvvašvuođabálvalusa dearvvašvuođaveahkkái. Doppe mearridit oaččut go rievtti dikšui.
Eará dikšut nugo psykologat, manueallaterapevttat ja kiropráktorat sáhttet sáddet du spesialistta lusa iežaset fágasurggiin.
Eanet regjeringen.no:s: Maid fátmmasta spesialistadearvvašvuođabálvalus?
2
Vállje gos háliidat dikšojuvvot
Spesialistadearvvašvuođabálvalusa pasieantan lea dus riekti válljet dikšunbáikki.
Ortnet gusto buot almmolaš ja soames priváhta dikšunbáikkiide Norggas.
Dán berret smiehttat go válljet dikšunbáikki. Dáppe lea bajilgovva buot dikšunbáikkiin, ja maid sáhtát buohtastahttit.
- vuordináigi. Vurdojuvvon vuordináigi juohke dikšunbáikkis. Geahča maiddái vuordináiggi definišuvnnaid.
- divššu kvalitehta. Nationála kvalitehtaindikáhtorat leat statistihkka mii sáhttá muitalit dikšunbáikki kvalitehta birra.
- dikšunlogut. Man gallii leat dikšunbáikkit čađahan álkes iskkadeami dahje divššu jagi áiggis? Geahča maiddái dikšunloguid definišuvnna.
- mátki. Lagašvuohta dikšunbáikái ja oapmahaččaide, ja ahte don dárbbašat čuovvoleami guhkit áigge badjel sáhttá váikkuhit dikšunbáikki válljemii.
Sáhtát válljet iešguđet dikšunbáikki dearvvašvuođaveahki iešguđet dásis. Dat ovdamearkka dihtii mearkkaša ahte du dearvvašvuođadili árvvoštallan sáhttá dáhpáhuvvat ovtta dikšunbáikkis, operašuvdna sáhttá dáhpáhuvvat nuppi dikšunbáikkis ja veajuiduhttin dáhpáhuvvá goalmmát dikšunbáikkis. Fuomáš ahte muhtun dikšunbáikkit ieža háliidit guorahallat pasieanttaid geaid áigot dikšut. Loga eanet dieđuid dáppe: sáddejumi árvvoštallan.
Hála iežat fástadoaktáriin dahje riŋge 23 32 70 00 jus háliidat bagadallama dahje rávvagiid.
Spiehkastagat rievttis válljet dikšunbáikki
- Don it sáhte lonuhit dikšunbáikki oažžun dihtii eanet spesialiserejuvvon divššu go dat mii dutnje lea fállojuvvon.
- Du dearvvašvuođadilli ja dálkkasgeavaheapmi sáhttá váikkuhit dasa maid sáhtát válljet. Ovdamearkka dihtii eai sáhte muhtun dikšunbáikkit váldit vuostá pasieanttaid main dikšot máŋga diagnosa oktanaga.
- Don it sáhte válljet dikšunbáikki go dárbbašat akuhtta divššu.
3
Sádde sáddejumi
Du dikšu sádde sáddejumi njuolga sávvojuvvon dikšunbáikái, dahje addá dutnje sáddejumi vai ieš beasat sáddet dan.
Sáddejumi ferte sáddet dikšunbáikái mas lea lohpi árvvoštallat lea go dus riekti dearvvašvuođaveahkkái. Buot almmolaš ja muhtun priváhta dikšunbáikkiin lea dakkár lohpi. Loga eanet dieđuid dáppe: sáddejumi árvvoštallan.
Almmolaš dikšunbáikkit leat geatnegahtton vuoruhit pasieanttaid iežas dearvvašvuođaregiovnnas. Jus válljet almmolaš dikšunbáikki iežat dearvvašvuođaregiovnna olggobealde, ja dán dikšunbáikkis ii leat kapasitehta, de sáhttet du hilgut.
4
Vuordde vástádusa
Go dikšunbáiki lea ožžon sáddejumi, de galget 10 bargobeaivvi siste (fápmuiboahtá skábmamánu 1.b.) árvvoštallat lea go dus riekti oažžut guorahallama dahje divššu spesialistta luhtte.
Jus vihkot duođalaš dávdda, de galgá konklušuvdna boahtit jođáneappot.
5
Go leat ožžon vástádusa
Maŋŋá go dikšunbáiki lea árvvoštallan lea go dus riekti oažžut guorahallama dahje iskkadeami spesialistta luhtte, de oaččut diehtoreivve.
Dearvvašvuođaveahki riekti
Jus dikšunbáiki oaivvilda ahte dus lea riekti dárbbašlaš dearvvašvuođaveahkkái, de oaččut diehtoreivve:
- áigemeari birra goas dearvvašvuođaveahkki maŋimustá galgá álgit
- gusto go du áigemearri guorahallama dahje divššu álgimii
- vuosttaš tiimma birra
Ii riekti dearvvašvuođaveahkkái
Sáddejumi vástádusa vuođđun lea spesialistta medisiinnalaš árvvoštallan. Jus dikšunbáiki oaivvilda ahte dus ii leat riekti dearvvašvuođaveahkkái, de oaččut diehtoreivve dan birra. Sáhtát dalle jearrat iežat fástadoaktáris lea go vuođđu bivdit ođđa árvvoštallama eará dikšunbáikkis.
Sáhtát maiddái váidit biehttaleami.
Lonuhit dikšunbáikki
Sáhtát lonuhit dikšunbáikki dan botta go leat vuordinlisttus. Dalle válddát oktavuođa báikkiin gos leat vuordinlisttus, ja bivddát sin sáddet sáddejumi du sávvan dikšunbáikái. Jus lea váilevaš kapasitehta, de bisut álgoálgosaš dikšunbáikki vuordinlisttus.
Hála iežat fástadoaktáriin dahje riŋge 23 32 70 00 jus háliidat bagadallama dahje rávvagiid lonuhit dikšunbáikki.
6
Guorahallama dahje divššu álgin
Dieđit jus it sáhte boahtit tiimmaide. Dalle it dárbbaš máksit bálvalusmávssu, ja earát sáhttet oažžut du saji.
Jus fertet ráhkkanit iskkadeapmái/dikšui, de dikšunbáiki dieđiha dan birra.
Máksin ja mátkegolut
Spesialistadearvvašvuođabálvalus dikšu lea rievtti mielde nuvttá, muhto fertet muhtumin máksit iežasoasi jus dus ii leat friddjakoarta. Vuollil 16-jahkásaš mánát eai galgga máksit iežasoasi. Psyhkalaš dearvvašvuođas ja gárrenmirkkos lea rádjá 18 jagi. Eanet dieđut leat dáppe: friddjakoarta ja iežasoasit.
Sáhtát oažžut mátkegoluid gokčama divššu olis, muhto galggat máksit iežasoasi. Loga eanet dieđuid dáppe: pasieantamátkkit.
Áigemearrerihkkun
Jus dikšunbáiki ii nagot doalahit áigemeari maid leat addán dutnje das goas dearvvašvuođaveahkki maŋimustá sáhttá álgit, de váldá HELFO oktavuođa duinna gulaskuddat háliidat go oažžut vástideaddji fálaldaga eará dikšunbáikkis. Loga eanet dieđuid dáppe: áigemearrerihkkun.
Váidit
Jus oaivvildat ahte du vuoigatvuođat pasieantan eai leat devdon, de sáhtát váidit. Loga eanet dieđuid dáppe: váiddaortnegat.