Dárbbašat go dearvvašvuođaveahki?
Dáppe oaččut veahki
Lihkohisvuođaid, duođalaš buozanvuođa dahje eará duođalaš dáhpáhusaid oktavuođas galggat riŋget medisiinnalaš heahtenummirii 113. Don fertet hupmat dárogiela dahje eŋgelasgiela go riŋget dohko.
Lea dábálaš ballat ahte vuorjá nuppiid, muhto riŋge baicca máŋgga geardde dan sadjái go dušše oktii.
Váldde oktavuođa doavttervávttain (legevakt) dalle go du fástadoavttir ii lea olámuttos ja go dárbbašat jođánit veahki. Doavttervákta lea rabas birra jándora.
Jus dárbbašat veahki beaivet, váldde oktavuođa álggos iežat fástadoaktáriin.
Telefovdnanummir buot doavttervávttaide olles Norggas lea (+47) 116 117. Go riŋget dan nummirii, de vástida dat doavttervákta mii lea du lagamus guovllus.
Fástadoavttir (fastlege) lea dábálaččat dat vuosttaš doavttir gean lusa vuolggát go leat dearvvašvuođaváttut.
Buohkat geat leat álbmotregistaris ja ásset ovtta Norgga suohkanis, lea riekti oažžut fástadoaktára. Olbmuin geain lea d-nummir ii leat riekti oažžut fástadoaktára, muhto dasa leat muhtun spiehkastagat.
Du mánáin lea riekti oažžut seamma fástadoaktára go mii dus lea dassái go sii devdet 16 jagi.
Don mávssat ieš oasi (egenandel) fástadoaktárii. Mávssu sturrodat rievddada dan ektui maid doavttir bargá, muhto lea dábálaččat gaskal 150 ja 375 ruvnno.
Jus don háliidat gávdnat dehe molsut fástadoaktára, de sáhtát dahkat dán dáppe fásta doaktára molsuma bálvalus dáppe Helsenorge.
Maid sáhttá fástadoavttir veahkehit?
Don sáhtát mannat fástadoaktára lusa eanas fysalaš ja psyhkalaš váttuid dihte. Fástadoavttir árvvoštallá du dili, ja sáhttá veahkehit du váttuiguin jus dasa lea dárbu. Fástadoavttir sáhttá ovdamearkka dihte čađahit álkis iskkadeami, čálihit dutnje dálkasiid ja čállit buohccedieđáhusa (sykemelding) jus don leat nu buohcci ahte it nákce mannat bargui.
Dárbbu mielde sádde fástadoavttir du spesialistta lusa. Spesialista leat ovdamearkka dihte psykologa dahje buohcceviessu gos čađahuvvo iskkadeapmi dahje dálkkodeapmi.
Oallut doaktárat fállet bálvalusaid dáppe Helsenorge. Logge sisa gávdnat oktavuođadieđuid iežat fástadoaktárii ja iskka makkár digitála bálvalusaid du fástadoavttir fállá Helsenorge bokte.
Buohkain geat barget Norgga dearvvašvuođafuolahusas lea jávohisvuođageatnegasvuohta. Dat mearkkaša dan, ahte dieđuid sáhttá juohkit dušše sidjiide geat galget dálkkodit du.
Danin it dárbbaš ballat muitaleames dearvvašvuođabargiide rahppasit ášši birra. Mađi eanet dieđut sis leat, dađi buorebut sáhttet sii veahkehit du.
Dakkár diliin gos lea dearvvašvuođa- ja heakkavárra, de lea dearvvašvuođabargiin lohpi rihkkut jávohisvuođageatnegasvuođaset.
Dus lea riekti beassat gulahallat iežat gillii go boađát dearvvašvuođabálvalussii. Dus lea riekti oažžut dulkka vaikko humat ge dárogiela beaivválaččat.
Galggat go buohccevissui dahje spesialistta lusa?
Dálkkodeapmi buohcceviesus dahje spesialistta luhtte
Jus don fertet iskkademiid vuollái dahje dálkkodeapmái maid fástadoavttir ii sáhte čađahit, de dárbbašat don sáddejuvvot (čujuhusa). Sádden, dahje čujuhus lea dakkár duođaštus du fástadoaktáris dasa ahte don ferte iskkademiid vuollái lagamus buohccevissui dahje muhtun spesialistta lusa (spesialist).
Dasa lassin sáhttet earret eará psykologat, bátnedoaktárat, optihkkarat, manuálaš terapevttat ja kiropráktorat sáddet du iskkadeapmái ja dálkkodeapmái iežaset fágasuorggi spesialisttaid lusa. Čalbmeeatnit/jorttamorat sáhttet sáddet du laboratoriaiskkademiide.
Buohcceviessu dahje spesialista gii oažžu čujuhusa galgá 10 beaivve siste árvvoštallat lea go dus riekti oažžut iskkadeami dahje dálkkodeami. Don it dárbbaš sáddema/čujuhusa heahtediliin.
Jus don leat ožžon dieđu ahte dus lea riekti oažžut dálkkodeami, de fertet vuordit dassái go gohččojuvvot diibmui. Dat sáhttá ádjánit moadde beaivve dahje máŋggaid mánuid ovdal go beasat joatkit iskkademiid dahje čađahit dálkkodeami.
Jus lea árvvoštallojuvvon ahte dus lea riekti oažžut spesialistadearvvašvuođabálvalusas dearvvašvuođaveahki (spesialisthelsetjenesten), de lea dus riekti válljet gos dearvvašvuođaveahkki galgá čađahuvvot.
Don sáhtát válljet almmolaš dálkkodanbáikkiid gaskka ja priváhta dálkkodanbáikkiid gaskka main lea šiehtadus almmolaš dearvvašvuođabálvalusain.Don sáhtát válljet sierranas dálkkodanbáikkiid daidda sierranas dálkkodeami osiide. Ovdamearkka dihte sáhtát oažžut árvvoštallama ovtta sajis, čuohpadeami fas nuppi eará sajis, ja veajuiduhttima fas goalmmát sajis.
Gulahala iežat fástadoaktáriin dahje riŋge deike (bagadallan) Veiledning Helsenorge, telefovdnanummirii 23 32 70 00, jus háliidat bagadallama dahje ráđiid válljet dálkkodanbáikki.
Molsut dálkkodanbáikki
Don sáhtát molsut dálkkodanbáikki dalle go leat vuordinlisttus. Dalle válddát oktavuođa dainna báikkiin gos don leat sin vuordinlisttus, ja bivddát sin sáddet iežat čujuhusa dan dálkkodanbáikái gosa don háliidat.
Dus lea riekti leat fárus mearrideame makkár dálkkodeapmi galgá dutnje. Dat gohčoduvvo ovttasmearrideapmin (samvalg), ja čađahuvvo ovttas dearvvašvuođabargiiguin.
Ovttasmearrideamis oaččut dieđuid makkár ovdamunit ja heađuštusat leat dain sierranas dálkkodanvugiin ja iskamiin. Don sáhtát veardidit daid dan ektui mii lea dehálaš dutnje. Dearvvašvuođabargit dorjot du čađat dainna veardidemiin ja áššiin.
Don sáhtát maiddái diktit dearvvašvuođabargiid dahje oapmahaččaid mearridit dan.
Dearvvašvuođaveahki máksin
Ollu máksá dearvvašvuođaveahkki?
Rávisolmmožin fertet don máksit oasi (egenandel) go oaččut veahki almmolaš dearvvašvuođabálvalusas.
Oallut divššáriin, ovdamearkka dihte fysioterapevttain ja psykologain, lea šiehtadus almmolaš dearvvašvuođasurggiin. Dat mearkkaša ahte don mávssat iešmávssu, ja loahppasupmi gokčá almmolaš dearvvašvuođasuorggi. Jeara ovdagihtii iežat dálkkodeaddjis máksimiid ja goluid birra.
Don it mávsse maidege go leat čálihuvvon buohccevissui, muhto jus don lea dušše beaivepasieanta buohcceviesus (poliklinikk), de fertet máksit iešmávssu.Friddjagoarta
Go don leat máksán eanet go 3040 ruvnno iešmávssuid 2023 jagi mielde, de oaččut friddjagoartta (frikort). Go dus lea friddjagoarta, de it dárbbat máksit eanet dan kaleandarjagi siste.
Friddjagoartta gávnnat «Frikort og egenandeler» (Friddjagoarta ja iešmávssut) vuolde dáppe Helsenorge. Don sáhtát maid govvet dan neahttasiiddus, dahje čálihit olggos báhpirii mearrádusreivve.Jus dus ii leat vejolašvuohta máksit iešmávssu, de galggat liikkáge oažžut veahki.
Jus oaččut dálkkodeami priváhta dearvvašvuođabálvalusain geain ii leat šiehtadus almmolaš dearvvašvuođasurggiin, de fertet ieš máksit buot goluid.
Iskka ovddalgihtii lea go dat dearvvašvuođabálvalus maid don háliidat oassi almmolaš dearvvašvuođabálvalusa fálaldagain.
Bátnedivššu máksin
Rávisolbmot geat leat boarráseappot go 18 jagi fertejit ieža máksit bátnedivššu. Leat muhtun spiehkastagat, ovdamearkka dihte muhtun bátnedávddaid dáfus. Jeara iežat bátnedoaktáris lea go dus riekti oažžut gokčojuvvot osiid bátnedivššus.
Jus leat gaskal 19 ja 24 jagi boaris dan jagi go oaččut divššu, de soaitá dus leat riekti oažžut hálbbit bátnedivššu almmolaš bátnedearvvašvuođabálvalusas.
Don sáhtát oažžut ruhtadoarjaga go mátkkoštat ruoktot ovdan dálkkodemiide mat gullet almmolaš dearvvašvuođabálvalussii. Váldonjuolggadusa mielde oaččut ruhtadoarjaga iežat pasieantamátkái, dihto supmi juohke kilomehtera ovddas (standardsats), beroškeahttá makkár fievrruin jođát. Don sáhtát bearrat/gáibidit ruđaidat ruovttoluotta maŋŋil go mátki lea čađahuvvon. Don sáhtát ohcat dan digitála vuogi mielde dáppe Helsenorge dahje báberskoviin.
Jus don dearvvašvuođat dihte dahje johtolaga geažil it sáhte iešheanalaččat ordnet iežat mátki, de sáhttá leat nu ahte dus leat riekti oažžut earáid heivehit du mátki (diŋgojuvvon mátki). Dalle ordne Pasientreiser mátkki dutnje ja vállje makkár fievrruin don galggat johtit. Fertet rehkenastit muhtun vuordináiggi, ja go heive nu, de mátkkoštit máŋga pasieantta fárrolagaid.
Don sáhtát váldit oktavuođa Pasientreiser, telefovdna 05515, oažžun dihte veahki ohcat ruhtadoarjaga dahje jus dus leat gažaldagat iežat pasieantamátki birra.
Álbmotoadju (Folketrygden) lea dehálaš oassi čálgostáhtas Norggas ja ulbmil dainna lea sihkkarastit ássiide ekonomalaš oadjebasvuođa sierranas eallindilálašvuođain. Dat addá ruđalaš doarjaga buozanvuođa, áhpehisvuođa ja riegádahttima, bargguhisvuođa, agi, bargonávccahisvuođa, jápmima ja fuolaheaddji massima oktavuođas.
Norggas šattat automáhtalaččat miellahttun álbmotoajus go ásat dáppe ja don mávssat vearu riikii. Jus galggat beassat miellahttun de fertet don dábálaččat plánet ássat Norggas unnimusat 12 mánu.
Don sáhtát massit miellahttuvuođa álbmotoajus jus don fárret Norggas eret, maiddái oanehit áiggi. Danne lea dehálaš oahpásnuvvat njuolggadusaiguin jus don plánet orrut olgoriikkas guhkit áigge.
Bargu ja buozanvuohta
Norggas mis leat sierranas doarjjaortnegat mat galget sihkkarastit dutnje sisaboađu jus don it sáhte bargat juogo buozanvuođa dahje gorutváttuid dihte.
Don sáhtát maiddái oažžut doarjaga jus don dárbbašat divššu, leat medisiinnalaš liigegolut dahje dárbu veahkkeneavvuide ja heivehemiide.
Dat, makkár rievttit dus leat, vuolgá das makkár dilli dus lea. Don gávnnat eanet dieđuid dan birra makkár ruhtadoarjagat sáhttet leat áigeguovdilat du dillái, NAV neahttasiidduin: Helse og sykdom (nav.no).
Áhpehisvuohta, prevenšuvdna ja aborta
Leat go áhpeheapme/mánáid ládje?
Áhpehemiide ja riegádahttiide lea buot dearvvašvuođaveahkki nuvttá. Riegádahttin buohcceviesus lea maiddái nuvttá.
Váldde oktavuođa iežat báikkálaš dearvvašvuođastašuvnnain dahje fástadoaktáriin oažžun dihte čuovvoleami áhpehisvuođaáiggi go don fuobmát ahte don leat áhpeheapme/mánáid ládje.
Áhpehisvuođaáigge oaččut fálaldaga čađahit ovcci konsultašuvnna. Das lea ohkemeroštallan ja árra ultrajiena iskan gaskal 11. vahkku ja 13+6 beaivvi, ja ultrajiena iskan gaskal 17. ja 19. vahkku.
Maŋŋil riegádahttima oaččut don ja du mánná čuovvoleami dan báikkálaš dearvvašvuođastašuvnnas.
Gulahala doaktáriin dahje jorttamovrrain geainna, gos ja mainna lágiin don galggat váldit oktavuođa singuin go riegádahttin álgá. Riŋge álohii riegádahttinossodahkii ja dieđit ahte riegádahttin lea álgán. Riegádahttinossodaga telefovdnanummira gávnnat buohcceviesu neahttasiidduin.Filmmažat áhpehisvuođa, riegádahttima ja áiggi maŋŋil riegádahttima birra
Njuoratmáná biebmu ja njamaheapmi
Go leat riegádahttán/ožžon máná, de čuožžilit máŋga gažaldaga máná biepmu ja borrama birra. Leat go dus gažaldagat njamaheami, čižžemielkebuhtadusa dehe suoskanbiepmu birra?
Prevenšuvdna ja aborta
Kondomat leat áidna prevenšuvdna mii sihke suddje seksuála njoammu infekšuvnnaid ja áhpehisvuođa vuostá. Dáppe sáhtát diŋgot kondomaid nuvttá.
Nuorat, geat leat nuorabut go 22 jagi boarrásat, ožžot ekonomalaš doarjaga gokčat ollásiid dahje osiid goluide mat gusket prevenšuvnnaide.
Go don árvvoštalat makkár prevenšuvdnagaskaoapmi heive dutnje, de berret jurddašit dáid:
- mot doaibmá prevenšuvdnagaskaoapmi
- man sihkar dat lea
- maid dat máksá
- man guhká dat doaibmá
- makkár liigeváikkuhusat das leat
Don mearridat ieš háliidat go váldit abortta gitta áhpehisvuođa 12. vahkku rádjái.
Gallát vahkkus don leat, rehkenastojuvvo du maŋemus mánnodávdda vuosttaš beaivve rájes.Aborta lea nuvttá sidjiide geat ásset Norggas.
Abortavuogit
Leat guokte vuogi mot botket áhpehisvuođa: abortta čuohpahusa dahje dálkasiid veagal.
Dárbbašat go ráđiid ja bagadallama?
Čađahit dahje botket áhpehisvuođa sáhttá vásihuvvot váttis mearrádussan. Jus don dárbbašat muhtuma geainna ságastallat dan birra, de sáhtát riŋget Amathea, mas lea stáhtadoarjja ja lea nuvttá bagadallanbálvalus.
Mánát ja nuorat
Dearvvašvuođaveahkki mánáide ja nuoraide
Mánát vuollel 16 jagi eai dárbbaš máksit almmolaš dearvvašvuođaveahki ovddas.
Mánáin ja nuorain vuollel 18 jagi lea riekti oažžut nuvttá bátnedivššu almmolaš bátnedivššohagain. Spiehkastat das lea bátnereguleren (oalolortopediija).
Muhtun earát maiddái sáhttet oažžut nuvttá bátnedivššu dehe dahje hálbbibut, ovdamearkka dihte nuorat geat leat badjel 18 jagi.
Dearvvašvuođastašuvdna 0-5 jahkásaš mánáide
Dearvvašvuođastašuvdna mánáide geat leat 0–5 jahkásaččat lea nuvttá fálaldat mánáide ja váhnemiidda dan suohkanis gos sii orrot. Dearvvašvuođastašuvnnas sáhtát bivdit veahki ja ráđiid dearvvašvuođabuohccedivššáris, doaktáris ja fysioterapevttas.
Dii oažžubehtet fálaldaga deaivvadit 14 geardde dan rájes go mánná lea riegádan dassái go son álgá skuvlii. Dearvvašvuođastašuvnnas iskojuvvo du mánná, oažžu mánnávaksinašuvdnaprográmma fálaldaga ja dieđut addojuvvojit sierranas fáttáid birra.
Don sáhtát váldit oktavuođa dahje mannat dearvvašvuođastašuvdnii maiddái dalle go dus ii leat fásta šiehtadus singuin. Dieđut mot váldit oktavuođa dearvvašvuođastašuvnnain galget gávdnot du suohkana neahttasiidduin.
Skuvladearvvašvuođabálvalus
Skuvladearvvašvuođabálvalus (skolehelsetjenesten) lea nuvttá dearvvašvuođafálaldat buot mánáidskuvlla, nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla ohppiide.
Skuvladearvvašvuođabálvalus fállá fásta dearvvašvuođaságastallamiid, dearvvašvuođaiskamiid ja boahkuheami. Don sáhtát maiddái váldit oktavuođa singuin dárbbu mielde.
Dearvvašvuođastašuvdna nuoraide
Dearvvašvuođastašuvdna nuoraide (Helsestasjon for ungdom, HFU) lea nuvttá fálaldat dutnje gii leat gaskal 12 ja 20 jagi boaris. Máŋga dearvvašvuođastašuvnnain lea maid fálaldat gitta 25 ahkásaččaide.
HFU bokte sáhtát oažžut veahki ja ráđiid dearvvašvuođabuohccedivššáris, doaktáris dahje maid čalbmeeatnis/jorttamoras ja psykologas.
HFU:s sáhtát ságastallat fáttáid birra nu go somáhtalaš, seksuálalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođa birra. Don sáhtát maiddái váldit iskosa seksuála njoammu infekšuvnnaid hárrái ja oažžut prevenšuvnna.
Lagamus dearvvašvuođastašuvnna gávnnat go rabat iežat suohkana neahttasiiddu gos gávnnat eanet dieđuid.
Jávohisvuođageatnegasvuohta mearkkaša dan ahte dearvvašvuođabargit eai sáhte juohkit dieđuid du birra earáiguin.
Go don leat vuollel 12 jagi de ferte dearvvašvuođabuohccedivššár eanas dilálašvuođain muitalit du váhnemiidda ahte don leat leamašan skuvladearvvašvuođabálvalusas ja man birra dii lehpet doppe ságastallan.
Go don leat gaskal 12 ja 16 jagi, de sáhtát bivdit ahte ii buot dat maid dii lehpet ságastallan doppe muitaluvvo du váhnemiidda. Muhto jus juoga lea hirbmat duođalaš ášši, de sáhttet dearvvašvuođabargit dattetge muitalit dan du váhnemiidda.
Go don deavddát 16 jagi, de leat don ieš gii mearridat galget go du váhnemat oažžut diehtit man birra don ságastalat dearvvašvuođabargiiguin. Dieđut du birra eai juhkkojuvvo du váhnemiiguin jus don ieš ii leat addán dasa lobi. Addit dakkár lobi gohčoduvvo miehtan dahje mieđáhus.
Muhtomin fertejit dearvvašvuođabargit addit dieđuid váhnemiidda maiddái dalle go don leat badjel 16 jagi boaris. Dat guoská diliide goas dieđut lea dárbbašlaččat vai du váhnemat sáhttet ollašuhttit iežaset váhnenovddasvástádusa.
Muhtomin fertejit dearvvašvuođabargit addit dieđuid du birra viidáseappot, ovdamearkka dihte mánáidsuodjalussii dahje politiijaide. Dat sáhttet lea dakkár dilit goas lea várra ahte don sáhtát soardit iežat dahje earáid, dahje goas sii vissásit oidnet ahte dus ii leat buorre dilli ruovttus.
Nuorat 13 jagi rájes sáhttet logget Helsenorge nehttii áppain MinID. Doppe gávnnat lagamus Dearvvašvuođastašuvnna nuoraide ja gii lea du fástadoavttir. Muhtun suohkaniin sáhttet nuorat 13 jagi rájes diŋgot diimmu skuvlla dearvvašvuođabuohccedivššára lusa. Dearvvašvuođabuohccedivššár sáhttá maiddái addit praktihkalaš dieđuid skuvladearvvašvuođabálvalusa ja oppalaš dearvvašvuođa birra.
Go deavddát 12 jagi, de lea du váhnemiin unnit vejolašvuohta oaidnit dearvvašvuođadieđuid du birra Helsenorge siidduin.
Dan rájes go leat deavdán 16 jagi, de sáhtát logget Helsenorge siidduide ja ásahit oadjebas digitála oktavuođa dearvvašvuođabuohccedivššáriin. Don fertet logget sisa BankID, Buypass dahje Commfides ortnegiin. Dalle eaba du váhnemat beasa šat geahččat du dieđuid mat leat Helsenorge siidduin. Don sáhtát dalle geavahit Helsenorge iešheanalaččat, dahje addit iežat váhnemiidda fápmudusa/lobi nu ahte soai ain sáhttiba joatkit geavahit Helsenorge ovttas duinna.
Psyhkalaš dearvvašvuohta
Psyhkalaš dearvvašvuohta
Buohkain lea fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuohta. Fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuohta gullet čavga oktii, ja váikkuhit goabbat guvlui.
Fysalaš dearvvašvuohta lea dan birra makkár dilis du gorut lea. Dat psyhkalaš dearvvašvuohta fas dan birra mii gullá du jurdagiidda ja dovdduide, ja mot duinna lea ja manná, go earáid deaivvat ja árgabeaivve eallimis.Buorre psyhkalaš dearvvašvuohta sáhttá ipmirduvvot nu ahte don loavttát bures árgabeaivve eallimis, dovddat gullevašvuođa ja eallima mearkkašumi ja hálddašat dábálaš hástalusaid mat ain bohciidit.
Váttis dilli lea dábálaš
Mot du psyhkalaš dilli lea, sáhttá rievdat beaivvis beaivái, ja áiggi mielde. Eatnasat vásihit ahte dat psyhkalaš dearvvašvuohta rievddada eallima čađa. Dat, ahte dus leat psyhkalaš hástalusaid ain muhtomin, ii dárbbaš mearkkašit ahte dus lea heajos psyhkalaš dearvvašvuohta dahje ahte dus lea psyhkalaš váddu.
Dábálaš hástalusat árgabeaivvis sáhttet leat ahte
- dus leat jorri/jámma vuorjašupmejurdagat
- leat healli dahje šlundi
- duđat/muosehuvat ja leat ráfeheapme
- dovddat oktovuođa/aktonasvuođa
- oađát hejot
Go áššit gártet váttisin, de sáhttá leat buorre veahkkin hupmat muhtumiin iežat dili birra. Hupmat iežat váttuid birra, lea vuosttaš lávki oččodit buoret dili. Dávjá it dárbbaš eanet go hupmat muhtumiin gean dovddat, muhtumiin iežat bearrašis dahje skihpáriin, dege muhtun earáin geasa luohtát, nu go muhtun bargoskihpáriin dahje oahpaheddjiin.
Jus du jurdagat, dovddut dahje dagut dagahit dan ahte guhkit áiggi vuollái šaddá dutnje váttisin ovttastallat skihpáriiguin ja bearrašiin,dahje bargat dakkár áššiid maid don dábálaččat barggat árgabeaivvedilis, ja don mearkkašat ahte don it nákce rievdadit dan iešheanalaččat, de berret ohcat veahki.
Muhtomin gorut reagere fysalaččat dan ektui mot min psyhkalaš dilli lea, ja jus don oaččut oaivebákčasa, čoavjebákčasiid dahje oađát hejot guhkit áigge dahje dávjjit go dábálaččat, de berret maiddái ohcat veahki.
Dárbbašat go psyhkalaš dearvvašvuođaveahki?
Don sáhtát oažžut veahki fástadoaktáris, dearvvašvuođabuohccedivššáris, dearvvašvuođastašuvnnas dahje doavttervávttas. Jus lea dárbu, de sáhttá doavttir sáddet du viidáseappot ovdamearkka dihte psykologa lusa.
Máŋggain suohkaniin lea vuosttašceahkkefálaldat/álgofálaldat, nu go jođánis psyhkalaš dearvvašvuođaveahkki. Iskka iežat suohkana neahttasiidduin dieđuid dakkár fálaldaga birra mii lea du lagas birrasis.
Dárbbašat go ságastallat muhtumiin dál?
Jus don dárbbašat muhtuma geainna beasa ságastallat dál, de gávdnojit máŋggas geat sáhttet veahkehit du.
Háliidat go juogadit váttis jurdagiid ja dovdduid, ja oažžut ráđi ja doarjaga, de sáhtát riŋget:- Mental Helse veahkketelefovdnii: 116 123
- Kirkens SOS: 22 40 00 40
- Álarbmatelefovdna mánáide ja nuoraide: 116 111
- Kors på halsen (Rukses Ruossa): 800 33 321
Don sáhtát maiddái ságastallat dáppe sidetmedord.no dahje soschat.no.
Dát telefovnnat ja ságastallansajit lea rahpasat birra jándora, ja don it dárbbaš muitalit gii don leat.
Jus lea dárbu heahteveahkkái, riŋge doavtterváktii deike 116 117 dahje heahtenummirii 113.
Maid sáhtát bargat jus dus leat iešsoardinjurdagat/iešgoddinjurdagat?
Máŋgasat vásihit eallináiggis ahte sis leat jurdagat iešsorbmema/iešgoddima birra. Sivat dasa leat dávjá moalkát. Iešsorbmenjurdagat/iešgoddinjurdagat sáhttet bohciidit go vásiha lossa ja váttis eallindili nugo earráneami, riidduid, buozanvuođa, hástalusaid barggus, ruđalaš váttisvuođaid, psyhkalaš váttisvuođaid dahje psyhkalaš gillámušaid nu go ovdamearkka dihte šlundivuođa, deprešuvnna.
Sáhttá leat váttis hupmat iešsorbmenjurdagiid/iešgoddinjurdagiid birra earáiguin. Sáhtát vásihit ahte buot orro roahkkasan, ja eai oro gávdnome makkárge čovdosat rievdadit dili.
Jus don jurddašat ahte eallin ii leat šat gierdamis, atte muhtimii vejolašvuođa ipmirdit mot du dilli lea. Huma muhtimiin geasa luohtát, nu go muhtimiin bearrašis, lagas skihpáriin, fástadoaktáriin, dearvvašvuođabuohccedivššáriin, oahpaheddjiin, imámain dahje báhpain. Jus háliidat hupmat nu ahte it muital gii don leat, de sáhtát váldit oktavuođa muhtimiin veahkketelefovnna dahje ságastallanbálvalusa bokte. Go nuppiin ságastallá, de oaččut veahki gávdnat ja oaidnit čovdosiid. Dat lea dat vuosttaš lávki gávnnahit mii dat lea mii dovdo nu váttisin.
Riŋge 113 jus jurdagat gártet menddo garrasat ja don vásihat ahte lea várra dasa ahte don sáhtát soardit/goddit iežat dahje loahpahit iežat eallima. Go riŋget dohko, de oaččut heahteveahki, ja sii geaiguin don ságastalat fuolahit dutnje viidásit veahki.
Maid barggat jus don jáhkat muhtimis leat iešsoardinjurdagat/iešgoddinjurdagat?
Jus don dovddat muhtima geas don jáhkát leat iešsorbmenjurdagat/iešgoddinjurdagat, de lea dehálaš ahte duostat beroštit ja álggahit suinna ságastallama dan birra.
Sáhttá leat váttis jearrat iešsorbmenjurdagiid/iešgoddinjurdagiid birra. Máŋgasa ballet dan, go sii jerret iešsorbmenjurdagiid/iešgoddinjurdagiid birra, de sáhttá dat lasihit iešsorbmenvára/iešgoddinvára. Dat ii leat nu. Ii mihkkege čujut dasa ahte lea várálaš ságastallat iešsorbmenjurdagiid/iešgoddinjurdagiid birra,dahje ahte dat nannešii iešsorbmenjurdagiid/iešgoddinjurdagiid.
Jus muhtun muitala dutnje ahte sis leat iešsorbmenjurdagat/iešgoddinjurdagat, de galggat váldit dan dieđu duođalaččat. Guldalit lea dat deháleamos dahkku maid don sáhtát dahkat. Divtte dan olbmo juogadit iežas jurdagiid duinna ja ale gaskkalduhtte su menddo olu.
Iešsorbmenjurdagat/iešgoddinjurdagat addet dávjá oktonasvuođadovddu ja ahte vásiha dakkár doaivvuhisvuođa. Danne leage dehálaš ahte don it sivahala ja dubme, muhto čájehat gierdevašvuođa, fuola ja doarjaga.Leat heahtedili siste sáhttá áibbas sevnnjodahttit eallima. Stuora veahkkin dasa geas leat iešsorbmenjurdagat/iešgoddinjurdagat, lea ahte don válddát oktavuođa ja ovdamearkka dihte fálat čuovvut su mielde fástadoaktára, doavttervávtta dahje eará dearvvašvuođabálvalusa lusa. Don sáhtát váldit oktavuođa doavttervávttain dahje iežat fástadoaktáriin oažžun dihte ráđiid ja bagadallama jus dus leat eahpádusat.
Riŋge 113 jus don fuolastuvat ahte sáhttá leat garra várra, ahte muhtin sáhttá sorbmet iežas.
Leat go oapmahaš?
Go muhtun bearašláhttu lea duođalaš dahje guhkitáigge buohcci, de lea dutnje oapmahažžan áibbas dehálaš diehtit makkár veahki son oažžu. Muhto lea maiddái dehálaš mot duinna alddát manná, leat oapmahažžan. Lea dehálaš dutnje ohcat ráđiid ja doarjaga ovdal go váttisvuođat gártet menddo stuorisin.
Oapmahaččat
Jus dus leat earenoamáš lossa fuolahusdoaimmat, de soaitá leat nu ahte dus, oapmahažžan, lea riekti oažžut veahki dahje eará doarjaga.
Don sáhtát oažžut čuovvovaš doarjagiid suohkanis:
- oahpaheami ja bagadallama
- veahki
- ruhtadoarjaga fuolahusbarggu ovddas (omsorgsstønad)
Dus lea earenoamáš riekti oažžut veahki jus don leat:
- váhnen mánáide geain leat sierra dárbbut
- beallelaš dahje guoibmi ovtta olbmui geas leat stuora fuolahusdárbbut
Ovdamearkkat diliide maidda sáhtát oažžut doarjaga:
- don geavahat máŋggaid diimmuid juohke mánus fuolahusbargguide
- fuolahusbargu lea earenoamáš lossat fysalaččat dahje psyhkalaččat
- fuolahusbargu dagaha dan, ahte don fertet gohccit dahje dávjá lihkkat bajás ihkku
Jus dus lea dárbu doarjagii, sáhtát dan ohcat iežat suohkanis. Sihke don gii oaččut ja attát fuolahusa sáhtát ohcat. Don gávnnat dieđuid dan birra mot galggat ohcat suohkana ruovttusiiddus dahje go válddát oktavuođa suohkaniin.
Helsenorge ruovttusiiddus sáhtát geavahit bálvalusaid earáid ovddas, ovdamearkka dihte veahkehit sin gozihit iežaset dearvvašvuođadieđuid.
Geaid don sáhtát ovddastit sáhttet leat:
- Olbmot geat leat addán dutnje fápmudusa/lobi Helsenorge bokte dahje báberskoviin.
- Iežat mánáid geat leat vuollel 16 jagi, geaidda dus lea váhnenovddasvástádus
- Olbmuid geat eai leat miehtan dasa, geaid ovddas dus lea fápmudus/lohpi doaimmahit áššiid
Beroškeahttá gean don ovddastat Helsenorge ortnegis, de dus ii goassege leat eambbo rabasvuohta áššiide go sis alddiineaset lea iskat dieđuid iežaset birra. Don it maiddái sáhte oažžut fápmudusa/lobi bálvalusaide mat sis eai leat,dahje eai leat dohkkehan.
Don fertet leat badjel 16 jagi ovdal go sáhtát addit fápmudusa/lobi (fullmakt) earáide atnit bálvalusaid du ovddas Helsenorge ortnegis. Don fertet leat badjel 18 jagi ovdal oaččut fápmudusa/lobi.
Sihke don, gii attát fápmudusa/lobi, ja don, gii oaččut fápmudusa/lobi sáhttibeahtti loahpahit dan vaikko goas.
Jus fáhkkestaga dáhpáhuvvá juoga, de lea oadjebas diehtit ahte sii, geaid don háliidat, besset oaččut dieđuid du birra.
Dáppe Du oktavuođadieđut Helsenorge siidduin sáhtát logget sisa ja registreret iežat oapmahaččaid ja dieđihit mot oaččut oktavuođa singuin.
Ná doaibmá dearvvašvuođabálvalus Norggas
Ná lea dearvvašvuođabálvalus huksejuvvon Norggas
Primáradearvvašvuođabálvalus (primærhelsetjenesten) lea dat vuosttaš báiki mainna válddát oktavuođa jus leat buohcci dahje dárbbašat eará dearvvašvuođaveahki. Dávjá lea dat du fástadoavttir, doavttervákta dahje dearvvašvuođastašuvdna.
Dat lea du suohkan mas lea ovddasvástádus fállat dutnje daid dearvvašvuođabálvalusaid. Danne gohčoduvvoge dávjá primáradearvvašvuođabálvalus maiddái suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussan.
Suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussii gullet dát:
- fástadoavttir
- dearvvašvuođastašuvdna
- doavttervákta
- buohcceviessu
- ruovttubuohccedikšu
- gárrenmirkofálaldat
- fysioterapevta
- ergoterapevta
- logopeda
- kiropráktor
- álšaguovddáš
- bátnedoavttir
Jus don dárbbašat čađahit eanet iskamiid dahje dálkkodeami, sádde du fástadoavttir dahje suohkandearvvašvuođabálvalus du spesialistadearvvašvuođabálvalussii (spesialisthelsetjenesten). Don sáhtát ovdamearkka dihte sáddejuvvot buohccevissui dahje muhtun doavtterspesialistta lusa geas lea priváhta doaibma, nu go gynekologa dahje čalbmedoavttir.
Spesialistadearvvašvuođabálvalus lea juhkkojuvvon njealji regiovnnaide Norggas:
- Helse Midt
- Davvi Dearvvašvuohta (Helse Nord)
- Helse Sør-Øst
- Helse Vest
Spesialistadearvvašvuođabálvalussii gullet:
- Buohcceviessu
- Poliklinihkat ja dálkkodanguovddážat, gos oaččut dálkkodeami sisačáliheami haga
- Doavtterspesialisttat (maiddái gohčoduvvon šiehtadusspesialisttat) geain lea joatkkaoahppu dihto medisiinnalaš fágasuorggis
- Laboratoria- ja røntgenguovddážat
- Lášmmohallan- ja veajuidahttinásahusat
- Psykiátralaš buohcceviesut
- Dálkkodanguovddážat gárrenmirkogeavaheddjiide
Dus lea riekti váidit ášši jus don it leat duhtavaš meannudemiin, dálkkodemiin dahje bálvalusaiguin maid leat ožžon,dahje go dutnje ii leat mieđihuvvon juoga maid ledjet ohcan. Oapmahaččat sáhttet maiddái váidit.
Dálkkodeami/divššu, mearrádusaid váidin
Jus duinna leat láhtten hejot dahje eahperehálaččat ovdamearkka dihte doavttir, buohcceviessu, ruovttubuohccedivššárat dahje earát, de sáhtát váidit.
Don sáhtát maiddái váidit jus ii leat ovttaoaivilis muhtun mearrádusain, nu go jus leat biehttalan addimis dutnje dálkkodeami dahje eai leat sádden/čujuhan du gosage viidáseappot.
Don sáddet váidaga doavtterkantuvrii, buohccevissui dahje dálkkodanbáikái/-ásahussii man áiggut váidit. Jus ehpet seanat čovdosa gávdnat, sáddejuvvo váidda automáhtalaččat viidáseappot Stáhtahálddašeaddjái.
Boasttudálkkodeami ja vahágiid váidin
Jus lea dáhpáhuvvan juoga maid don oaivvildat lea boastut meannudeamis dahje fuolahusas maid don leat ožžon, de sáhtát bivdit Stáhtahálddašeaddji álggahit ášši guorahallama várás.
Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat jus don oaivvildat ahte:
- Leat ožžon boastu meannudeami
- Leat ožžon boastu dálkasa dahje meari,dahje leat ožžon duođalaš liigeváikkuhusa dálkasiid geažil
- Leat čálihuvvon olggos buohcceviesus menddo árrat
- It leat duhtavaš dainna fuolahusain maid leat ožžon
Jus don leat vaháguvvon danne go dearvvašvuođabálvalus lea boastut bargan, de sáhtát ohcat buhtadusa. Don sáhtát ohcat buhtadusa jus dat váŋka/vahát lea mearkkašahtti ja bistevaš, dahje lea dagahan dutnje heajos ruđalaš váikkuhusaid, vahága. Dalle sáddet pasieantavahátohcama deike Norsk pasientskadeerstatning (NPE).
Váidin dálkkodeami mii lea čađahuvvon olgoriikkas
Don sáhtát ohcat dušše dalle jus don leat ožžon dálkkodeami olgoriikkas mas vuođđun lea šiehtadus gaskal norgga dearvvašvuođabálvalusa ja dan guoskevaš dálkkodanbáikki. Ovdamearkkat dasa sáhttet leat dat jus don leat ožžon divššu/dálkkodeami olgoriikkas vuordinlistodáhkádusa vuođul, dahje danne go Norggas lea váilevaš gelbbolašvuohta dan dálkkodansuorggis.
Jus don leat ožžon dálkkodeami olgoriikkas maid ieš leat ordnen, de don it sáhte váidit dahje ohcat buhtadusa Norggas.
Bátnedivssu váidin
Don sáhtát váidit bátnedivššu jus don oaivvildat dat lea leamašan heitot. Jeara bátnedivššohagas gosa don sáhtát sáddet váidaga.
Oapmahaččat
Oapmahažžan don sáhtát váidit jus du rievttit eai doahttaluvvo. Don sáhtát maiddái váidit skihpáriid dahje bearraša ovddas geat ieža eai sáhte váidit. Dus ferte dábálaččat leat fápmudus/lohpi jus don háliidat váidit muhtuma ovddas.
Dárbbašat go veahki váidaga oktavuođas?
Don sáhtát váldit oktavuođa pasieanta- ja geavaheaddjiáittardeddjiin jus jurddašalat galggat go váidit. Sii muitalit makkár vuoigatvuođat dus leat, ja addet ráđiid dasa maid don berret dahkat. Sii sáhttet maiddái veahkehit du čállit váidaga.